lauantai 30. kesäkuuta 2012

Day 344: Haaparanta, here we come!

Lähdimme siskon perheen kanssa ulkomaille Haaparantaan päiväreissulle. Sää ei suosinut, mutta onneksi kaupoissa voi käydä vaikka sataakin. Piipahdimme matkan varrella kivaan lankakauppa-kahvilaan Böökiin (siihen samaiseen jossa piti käydä jo viime kesänä), jossa oli kaikkea kivaa tarjolla. Kävimme anoppilassa jossa meitä kestittiin lätyillä ja liharuoalla, ja haimme taas puolen vuoden limukat auton takakonttiin. Ostoksillakin piti käydä eri kaupoissa, siinä saatiinkin yksi päivä kulumaan aika nopeasti. Takaisin palasimme kahdeksan aikaan illalla, ja haimme matkalla veljeni kaverinsa kanssa viettämään iltaa ja saunomaan siskon pihasaunaan. Pojat lähtivät puolilta öin taksilla keskustaan, toki ensin mitattuaan verenpaineet, ja me vanhukset jäimme tänne surffailemaan netissä.

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Day 343: Movers and shakers

Tänään olimme muuttoapuna ystävillemme ja kärräsimme neljä kuormallista sekalaista tavaraa uuteen taloon. Illalla maistuikin sitten sauna ja lepo, oli nautinnollista olla kuumassa löylyssä rentoutumassa päivän huhkimisen jälkeen. Suunnittelimme huomista retkeä Luulajaan, mutta tajusimme yhtäkkiä että sinnehän tarvitaan kruunuja joihin emme pääse käsiksi. Saattaapa olla että retki siirtyy myöhemmäksi, mutta ehkä sentään Haaparantaan pääsemme. Se unelmiemme asunto meni sivu suun, joten mieli oli tänään vähän matalalla ja illalla mietimme uusia vaihtoehtoja.

torstai 28. kesäkuuta 2012

Day 342: Lousy sale this year

Halusin tutkia lisää Oulun alennusmyyntejä tänään, joten heti kun saimme itsemme kasaan ja syötyä lähdimme keskustaan siskon autolla ja kiertelimme kaikki mahdolliset vaatekaupat. Tarjonta oli melko laimeaa, ellei suorastaan surkeaa. Pitkän kierroksen päätteeksi minikassissani oli vain yksi pieni riepu. Mutta onneksi löysimme kuitenkin kivan Kuudes maku -nimisen herkkukaupan, jossa oli kaikenlaista kivaa, kuten jogurtti-inkivääripaloja. Sain myös aamujeni iloksi vanhaa kaveria Pukka-teetä pitkästä aikaa. Kävimme kierroksen päätteeksi Coffee Housessa kahvi- ja lehdenlukuhetkellä, aah näitä elämän pieniä nautintoja. Palasimme siskon luokse syömään, ja lähdimme sitten porukalla leikkipuistoon, kun veljeni tuli tyttärensä kanssa hakemaan leikkikavereita. Illalla taas annos telkkaria, tätä menoa olemme pian toosa-koukussa ja täytyy harkita vastaanottimen hankkimista, varsinkin kun se yle-verokin sieltä mätkähtää oli telkkaria tahi ei.

Veljen taidonnäyte oudossa kouruliukumäessä. My brother is showing off in the weird  trough slide.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Day 341: Family stuff

Kylmyys vain pahenee täällä pohjoisessa, kesäfiilis on kyllä kaukana kun joutuu ulos lähtiessään pukemaan kaikista lämpimimmät vaatteet mitä on mukana. Kävimme sisareni kanssa kauppareissun ja Kari jäi ensimmäistä kertaa elämässään lapsenvahdiksi. Hienosti heillä oli mennyt, sulassa sovussa leikkivät kourupalloa pihalla kun tulimme takaisin. Lapset senkun lisääntyivät, sillä haimme veljentytön hoitoon iltapäiväksi. Niinpä aika menikin lasten kanssa touhuten, piirtelimme ja leikimme piilosta. Terotin värikyniä niin innokkaasti että sain keskisormeeni rakon! Neljän jälkeen kävimme kyläilemässä toisen veljeni luona, ja Kari innostui lainaamaan kasariheviä. Löysimme sattumalta Youtubesta kiinnostavan uuden bändituttavuuden, The Dirty Youthin. Täytyypä kuunnella ajan kanssa lisää Spotifyltä. Palasimme siskon luokse illanviettoon, söimme ja katsoimme telkkaria, mitäs muutakaan.

Ihmeen touhun täyteisiä nämä päivät Suomessa ovat olleet, ei olla ehditty edes kirjoitella mitään pohdintaa matkan vaikutuksista. Keskenämme olemme kyllä puhelleet ja puineet paljonkin asiaa, ja muistelleet mennyttä vuotta. Nyt kun asuntoasiat ovat vielä kesken, ei ole päässyt tulemaan kunnollista kotiutumisen tunnetta, mutta olen varma että kunhan saamme oman katon päämme päälle, alkaa tulla kaikenlaisia olotiloja. Tässä vaiheessa kaipaa tosiaan että asuntoasia järjestyisi, niin voisi sitten miettiä miten loppukesän viettää.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Day 340: Sales & flea market

Aamu valkeni harmaana ja sateisena, eipä paljon huvittanut ulkoilla. Puuhailimme kaikenlaista pientä ja tarpeetonta, jopa vähän siivosimme, ja lähdimme sitten autolla kaupunkiin tsekkaamaan alennusmyynnit. Kalevassa kerrottiin eilen kauppojen olleen hiljaisia, mutta sama ei pätenyt tänään. Parkkipaikkaakin sai etsiä pitempään kuin mitä olemme täällä tottuneet. Tutkin uolella H&M:n valikoiman läpi, ja sovittelin muutamia vaatteita, mutta mukaan lähti vain yksi pikkuruinen hamonen. Kävimme vielä Kenkämeklarissa, mutta enää sieltä ei tunnu löytyvän mitään, ajat ovat muuttuneet. Kahvihammasta alkoi kolottaa kovasti, joten lähdimme Coffee Houseen tauolle. Mochachino virkisti kummasti, ja kävimme vielä parit liikkeet läpi silkalla kahvienergialla. Löysin upeat punaiset kumisaappaat Espritiltä puoleen hintaan, mutta joku hyväkäs oli ostanut saappaat eri paria, joten minun kokoani oli jäljellä vain oikean jalan saapas. Toisen jalan kuivuus ei riitä pelastamaan Helsingin loskassa ja niinpä saappaat jäivät kauppaan. Palasimme siskoni luo syömään hyvää kotiruokaa, ja lähdimme sitten siskon ja parin muksun kanssa kirpputorille. Tunti ei riittänyt käymään kaikkea kunnolla läpi, joten pitääpä palata toinenkin kerta. Sen verran ehdin selailla tavaroita, että vauvoille olisi löytynyt vaikka mitä ihanaa. Hauska löytö oli myös kerman väriset Ralph Laurenin nahkahousut. Jos olisin puolet hoikempi niin olisinpa saattanut ne ostaakin lähimmäisteni iloksi ja järkytykseksi. Loppuillan  otimme rennosti.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Day 339: Walking to Oulu

Aamupäivän otimme iisisti, kävimme kaupassa ja teimme ruokaa ja touhusimme lasten kanssa. Iltapäivällä lähdimme kävellen käymään Oulussa, sillä Kari halusi käydä katsomassa vaelluskenkiä. Osti mokoma samanlaiset Meindlit kuin minullakin on, tuntuivat kuulemma parhailta ja olivat parhaan näköisetkin. Tietysti, olihan se minun valintani. Illalla kävimme pihasaunassa ja sitten huolsin omat vanhat Meindlini kaupan päällisinä saaduilla tuotteilla ja pesin ne samalla huolellisesti. Väri olikin jo aika haalistunut ja nahka kuivunut, olisi varmaan pitänyt huoltaa niitä jo aikaisemmin.

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Day 338: Visiting friends

Neljään asti valvominen aiheuttaa näköjään tällä iällä kohmeloisen olon vaikkei juonutkaan mitään. Onneksi kaikesta selviää piipahtamalla heseen. Kävimme veljeni luona pikavisiitillä hyvästelemässä toisen siskon miehineen, he kun joutuivat palaamaan työn ikeen alle Helsinkiin. Sieltä ajoimme kyläilemään ystäväperheen luokse. Grillasimme ja juttelimme kaikesta mitä kuluneen vuoden aikana on sattunut. Oli niin mukavaa tavata ystäviä, että olisimme viihtyneet pitempäänkin, ellei heillä olisi ollut muuttohässäkät pahasti kesken. Palasimme siskon luo viettämään rauhallista perhe-elämää ja katsoimme romanttisen komedian illan huipennukseksi.

Isännän taidonnäyte. Host's master piece.

Day 337: Midsummer family fun

Onneksi sää oli taas aurinkoinen, vaikka kylmää olikin. Kaikki kokoontuivat jälleen tänne siskon luokse viettämään juhannusta, grilli kävi kuumana ja kaikenlaisia pihaleikkejä leikittiin lasten huvitukseksi. Siskon vanhin tytär halusi ehdottomasti käydä uimassa, joten lähdimme piipahtamaan läheisellä järvellä. Vesi oli niin kylmää, etten todellakaan halunnut uida, mutta lapset kyllä kastautuivat, ja erityisesti perheen pienin, yksi-vuotias vauveli riemastui veden nähdessään niin, ettei häntä pidellyt mikään vaan pakko oli päästä konttimaan kylmään rantaveteen. Hänestä tullee melkoinen vesipeto, niin riemuisasti hän kiljahdellen ja nauraen konttasi kovaa kyytiä koko rantaviivan pituudelta. Joukko kasvoi illan päälle, kun ystäviä tuli mukaan pihajuhliin. Yksi heistä toi kitaran mukanaan ja lauloimme koko illan yhdessä pihalla suomirockia Hassisen Koneesta Leevi & The Leavingseihin. Anteeksi naapurit. Saunakin oli saatu kuntoon, kun myrkyt ja kuuma vesi avasivat tukkeutuneen viemärin. Pääsimme siis noudattamaan perinteitä ja saunomaan juhannuksena pihasaunassa. Yöllä kävimme vielä ajelulla tyhjässä kaupungissa ja melko tyhjässä Nallikarissa. Poliiseja näkyi enemmän kuin juhlijoita, ja meidätkin puhallutettiin kaksi kertaa ensimmäisen puolen tunnin sisään.

Kylmä vesikään ei estänyt perheen lapsia uimasta. Even the cold water couldn't stop the children from swimming.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Day 336: Hyvää juhannusta!

Lapsoset herättivät meidät aamusella, ja katsoimme yhdessä Cars 2 -leffan. Aurinko paistoi mutta oli todella kylmä. Teimme yhdessä ruokaa ja odottelimme muita siskoksia perheineen saapuviksi. Alkuillasta kaikki olivat saapuneet paikalle, ja juhannustouhut käynnistyivät hiljalleen. Perinteinen juhannussauna jäi väliin, kun tee-se-itse putkimiehet eli siskojen miehet tukkivat saunan viemärin entistä pahemmin. Veli hoiti grillaushomman mallikkaasti, tarjolla oli makkaroita, vartaita, lohta, kanafileitä ja salaattia. Ja aivan järkyttävän paljon hyttysiä. Ipanat riehuivat ja aikuiset juttelivat, perhemeininkiä siis. Oli ihana nähdä siskoja ja veljiä ja nauttia siitä kun kaikki olivat paikalla, se ei kuitenkaan montaa kertaa vuodessa ole mahdollista. Ihanaa juhannusta kaikille!

Juhannuskukkia siskon pihalta. Midsummer flowers from my sister's yard.

Tätien taidonnäyte trampoliinilla. Auntie's jumping skills in play.

torstai 21. kesäkuuta 2012

Day 335: Short trip to Oulu

Heräsimme hyvissä ajoin ja lähdimme reippailemaan kylmään säähän, täällä kun oli aamulla vaivaiset +11 astetta... Kävelimme neljän kilometrin lenkin Ouluun hoitamaan asioita, ja palkitsimme itsemme moisesta urheudesta vetäisemällä kauan himoitsemamme teurastaja-hampurilaiset, nuo maailman parhaat lihaköntsät. Mmm... Onneksi ei tarvinnut kävellä maha pullistellen takaisin, kun saimme siskoltani kyydin ja pääsimme mukavasti autolla pihaan. Puuhailimme kaikenlaista ja leikimme lasten kanssa, ja kävimme sitten hakemassa kaupasta kaapit täyteen ruokaa ja herkkua juhannusta varten. Nyt sopii jussin tulla. Illalla katselimme netistä Helsingin asuntotilannetta, ei kauhean hyvältä näyttänyt. Toivottavasti osuu onni kohdalle ja löytyisi ihana pikku koti piakkoin.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Day 334: Family meeting

Vietimme vielä kivan kotipäivän Heidin ja Ronjan ja kissojen luona, ja sitten saimme heiltä kyydin Ouluun sisareni luokse. Oli ihanaa nähdä sisar perheineen pitkästä aikaa! Muksutkin olivat kuulemma odotelleet matkalaisia tulevaksi, tiedä tosin mikä merkitys tuliaisilla oli tässä odotuksessa. Ihanat halit saimme kuitenkin lapsosilta, ja hyvän mielen. Kävimme pikaisesti alkossa ja kaupassa hakemassa jengille juhannusjuomat, ei ollut onneksi ruuhkia havaittavissa muualla kuin Lidlin parkkipaikalla. Ilta meni leppoisasti perheen parissa, ja muistimme katsoa myös Muodin huipulle-ohjelman. Alla lisää kuvia ihanista kisuleista, niitähän ei koskaan kyllästy katsomaan.







tiistai 19. kesäkuuta 2012

Day 333: Newborn kittens!

Meillä olikin jännittävä aamu, kun Heidin kissa alkoi synnyttää. Hartaina seurasimme kaikki vieressä ja puhuimme kuiskien, kun emme halunneet häiritä emoa kesken rankan touhun. Hienosti Milli-kissa hoiti itse koko homman, eikä onneksi mikään mennyt vikaan joten saimme vain keskittyä iloitsemaan pikku kisuleista. Neljä pentua tuli maailmaan, kaksi täysin mustaa ja kaksi mustavalkoista. Kahdella oli Milliltä perityt kuusivarpaiset tassut. Apukätilön puuhissa meillä menikin koko päivä, vauhti oli rauhallinen eli yksi pentu per tunti ja huolelliset pesut päälle. Illalla Heidillä oli näytelmäharjoitukset, ja lähdin mukaan koeyleisöksi. Näytelmä on Aikamatka Iin Wanahasa Haminassa, sellainen dramatisoitu opastettu kävelykierros. Oli tosi hauskaa seurata ohjaajaa ja näyttelijöitä työssään. Vaikka hyttyset tekivät parhaansa huomion varastamiseksi, oli näytelmä hyvä ja mielenkiinnolla odotan oikeita näytöksiä kun mukana on musiikkia ja sirkushuveja. Illalla teimme hummusta, katsoimme telkkarista huonoja ohjelmia, juttelimme ja ihailimme kisusia.

Tässä Milli juuri ennen synnytyksen alkamista. Milli the cat just before the labor started.

Esikoinen. The first born.

Toinen ihana pikkukisuli. Another lovely kitten.

Kohtaus näytelmästä. Scene from the play.

Laulukohtaus. Singing scene.

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Day 332: Movie night

Kurja sade esti meitä ulkoilemasta, joten vietimme kotipäivän nelistään emmekä tehneet juuri mitään. Emme ainakaan mitään järkevää. Illalla veimme Heidin näytelmäharjoituksiin ja kävimme teellä Ronjan kotona. Saimme lainaan monta kiinnostavaa leffaa, joten loppuilta meni elokuvia katsellessa. Ja uuniohrapuuroa ja karkkia syödessä. Örk.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Day 331: Back to Finland

Varauduimme vastaanottamaan vieraita ja teimme ruokaa ja pakkasimme taas kamat kasaan. Puolenpäivän jälkeen ystäväni Heidi ja kummityttöni Ronja tulivat kyläilemään ja hakemaan meidät Suomeen. Matkalla Iihin kävimme ajelemassa Simossa etsimässä kummitustaloa mutta se oli ikävä kyllä hävinnyt jonnekin, varmaan toiseen ulottuvuuteen. Vietimme mukavan illan Heidin luona jutellen kaikesta mitä on sattunut sitten viime näkemän, ja sitähän riitti. Söimme vohveleita ja katsoimme leffaa ja silitimme kaunista Milli-kissaa, joka saa pian pentuja. Hirveästi hyttysiä täällä Iissäkin, eipä paljon viitsi ulkona viipyillä.

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Day 330: A very finnish summer day

Hieno kesäinen päivä tänään, tuntui paljon lämpimämmältä mitä mittari väitti. Joimme terassilla aamukahvit, ja oleskelimme siellä muutenkin ihanasta säästä nauttimassa. Neulomisen välissä leikin puutarhuria ja istutin anopin ostamia kukkia kanan kakan hajuiseen multaan. Lähdimme käymään Torniossa asioilla ja kalamarkkinoilla, ja ostimme lounaaksi herkullisia voissa paistettuja Perämeren maivoja, niitä pieniä kaloja jotka syödään pyrstöineen. Joimme lisää kahvia kotona terassilla, ja jatkoin neulomista auringossa. Selkään oli jo ehtinyt tulla uudet rusketusrajat parissa päivässä, näyttää tämä pohjolan aurinkokin olevan melko voimakasta. Illan tullen teimme lohta ja perunoita ruoaksi, ja kävimme saunomassa. Saunajuomana oli tietysti raikas peruslonkero, mutta terassilla ei enää voinut istua juomaa nauttimassa, hyttyset olivat niin äkäisiä. Loppuillan huvina katsoimme Notting Hillin. Jotenkin niin suomalainen päivä, että ihan nauratti.

Istutuspuuhissa. Planting.

Perämeren maivoja voissa paistettuna, törkeän hyvää! Little fishes from Bothnian Bay, fried in butter, outrageously good!

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Day 329: I was fixed

Kävin tänään itsekin kokeilemassa kalevalaista jäsenkorjausta, kiitos anopin. Se oli ihan miellyttävä kokemus, ei niinkään pelkkää hierontaa vaan myös jäsenten ojentamista ja selän oikomista painamalla eri tavoin. Kävely tuntui erilaiselta lähtiessäni, lantio oli jotenkin eri asennossa. Väsähdin ihan totaalisesti hoidon jälkeen ja otin päikkärit. Illalla kokkasimme pastaa, herkuttelimme ja katsoimme leffaa telkkarista, ihanan tylsä perjantai-ilta siis.

torstai 14. kesäkuuta 2012

Day 328: Kari was fixed

Minä olen tänään ollut kotikissa, jopa sisäsellainen. Tiskasinkin kaksi kertaa. Neuloin ja luin. Katsoimme telkkarista liikuttavan dokumentin 93-vuotiaasta ruotsalaisesta mummosta, joka piti hotellia yksin ja hoiti pyykkäyksen ja tarjoilun ja kaiken itse, ja viihtyi vieraidensa kanssa laulamassa iltaisin ja kävi tanssimassa ja kiipesi ikkunoita pesemään kolmanteen kerrokseen ja oli rakastunut itseään paljon nuorempaan mieheen... Melkoinen pakkaus, veti nöyräksi. Siinä olisi monella nykyajan ihmisellä oppimista asenteessa. Itsellänikin, ja siksipä päätinkin ottaa opiksi. Laitan hotellin kohta tilaukseen, kai niitä saa amazonilta. Kari kävi illalla kalevalaisessa jäsenkorjauksessa, ja minä menen huomenna. Näin siitä joskus artikkelin jossain ja etsin lisää tietoa netistä ja sen verran kiinnostavalta vaikutti että päätimme kokeilla. Karin selkä oli tullut parempaan kuntoon, ja venyttelyä suositeltiin hänelle kotihoitona. Nyt on harkinnassa joogan paluu. Jännityksellä odotan millaista palautetta saan itse huomenna.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Day 327: Kemi, the pearl of the Bothnian Bay

Kaunis kesäinen päivä houkutteli meidät turistiksi Kemiin. Meillä kummallakin oli hieman vinoutuneet 80-luvulta peräisin olevat mielikuvat Kemistä, joten oli aika päivittää ne ja vierailla avoimin mielin tässä Perämeren pikkukaupungissa. Jätimme auton parkkiin ja jalkauduimme kaduille kuljeskelemaan. Ihmisiä oli melko vähän liikkeellä, mutta kyllä siellä selvästi elon tuntua oli enemmän mitä odotimme, varsinkin sataman alueella. Kivat pikku putiikit loistivat poissaolollaan, joten mikään shoppailijan paratiisi Kemi ei ole, eikä kahviloitakaan pahemmin näkynyt keskustan alueella. Sen sanottuani on pakko kuitenkin mainita, että yllättävän kivoja kankaita näin kangaskaupassa, erittäin ajan hengen mukaisia, ja myös yksi kiva laukkukauppa löytyi. Divarissakin kävimme. Sataman aluetta oli selvästi kehitetty viime näkemästä, siellä oli pari kahvilaa ja olutterassia rannan tuntumassa ja oikein kivat istuttavat portaat meren äärellä. Kemissä oli näköjään pidetty hiekkaveistosten SM-kilpailut, ja kilpailutyöt olivat vielä esillä. Ajelimme autolla vielä ristiin rastiin ja  näimme kauniin vaaleanpunaisen kivikirkon ja hienoja vanhoja puutaloja, jotka henkivät menneen ajan tunnelmaa. Aikaisemmin olin pitänyt Kemiä todella ahdistavana paikkana, mutta ei se nyt niin pahalta enää tuntunut, hieman pysähtyneeltä ja tylsältä vain. Mutta oli siinä jotain kivaakin, ainakin näin kesäisenä päivänä kun elo tuntuu kepeältä ja ihmisillä on hyvä mieli.

Ajelimme vanhoja pikkuteitä pitkin takaisin Tornioon ja kävimme Hesellä, missä Kari söi elämänsä ensimmäisen kerran jotain muuta kuin kasvishampurilaisen. Palasimme Ruotsin puolelle ja kotiin lepäilemään ja kahvittelemaan (ollaanhan nyt pohjoisessa missä se kuuluu tapoihin) ja muuten vain oleskelemaan. Illalla telkkarista tuli taas iki-ihana Project Runway eli Muodin Huipulle, ah sitä draamaa! Ja siitä tulikin mieleeni, että eilen yöllä törmäsimme kanavia surffatessa toiseen saman formaatin ohjelmaan, jossa oli taiteilijoita muotisuunnittelijoiden sijasta. Erittäin mielenkiintoinen ohjelma, mikäs sen parempaa viihdettä kuin seurata taiteilijoiden luomisprosessia ja egojen yhteentörmäyksiä, ja lopuksi arvostella kaikkien työt. Me likes. Samanlainen ohjelma voitaisiin tehdä helposti myös graafisista suunnittelijoista, se olisikin hauskaa seurattavaa! Varsinkin ne selitysosat! ;) Nuhaa täällä kumpikin podetaan, on se kumma että aina kun tulemme Pohjois-Suomeen saamme nuhan.

Kemin keskusta. Kemi center.

Olisipa ollut ihanaa asioida näin retrossa kenkäkaupassa, harmi että oli muuttanut muualle. It would have been great to shop in retro shoe shop like this, too bad it had moved elsewhere.

Kemin satamaa. Kemi harbour.

Kemissä oli pidetty hiekkaveistosten SM-kisat vastikään. Recently they held Finnish Championships in sand sculpting in Kemi.

Kaunis talo, jossa oli joku ravintola. Beautiful house that was a restaurant.

Todella hieno vanha puutalo Kemin keskustassa. Really beautiful old wooden house in the Kemi center.

Pinkki sopii yllättävän hyvin myös kirkoille. Pretty in pink goes with churches also.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Day 326: Summer is here!

Heräsimme ihanaan auringonpaisteeseen ja lämpöön, tästä tulikin upea alkukesän päivä joka suorastaan pakotti kaivamaan biksut kassista ja istumaan terassilla neulomassa. Ja aamukahvit tietysti nautittiin myös ulkona. Olimme kotona koko päivän, mutta ei se kyllä tuntunut siltä, kun istuimme ulkona niin paljon; ihan tuli illuusio että olisi käynyt jossain. Teimme lounaaksi eilisestä kuivasta limpusta french toastia, eli vähän niinkuin köyhiä ritareita mutta kanelilla maustettuna ja maapähkinävoilla ja banaaniviipaleilla täytettynä. Nam! Iltapäivällä saimme kahviseuraa, kun ystävämme tuli kylään ja halusi kuulla KAIKEN reissustamme. Ai jai, ei tiennyt mitä pyysi. Kiinnostuneena kuuntelevalle yleisölle oli mukava kertoa reissumuistoja, ja kilvan muistelimme Karin kanssa kaikkea matkalla sattunutta. Illalla katsoimme kotoisasti telkkaria ja kävimme vielä yöllä haistelemassa viileän herkullista tuomen tuoksuista ilmaa terassilla.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Day 325: Yarn fun

Kävin aamupäivällä kampaajalla leikkauttamassa auringossa kuivahtaneet latvat pois. Kampaaja kysyi, että onko minulle tapahtunut vuosi sitten jotain, sillä pääni oli täynnä uusia hiuksia jotka olivat ennättäneet kasvaa vuoden verran. Mahtavaa, tämä vuosi näkyy siis hiuskasvussani! Ehkäpä stressin poistuminen aiheutti kasvupyrähdyksen, tai sitten aurinko, ravinto ja lepo, niinkuin kasveillakin. Kävimme hoitamassa virallisia asioita ja sitten palkinnoksi piipahdin lankakauppaan. Virhe. Rouva siellä esitteli hauskan sormilla neulotun kaulurin, ja halusin heti kokeilla itsekin moista (ohje) vinkeää puuhaa, ja ostin siihen retroruskean langan. Kassalla ollessani näin aivan ihania himmeän hohtavia lankoja hyllyssä, ja halusin niitä hipelöidä. Kun lankoihin löytyi helppo kaulatuubin ohje, piti tietysti niitäkin ostaa. Kävimme vielä parissa kaupassa ja palasimme sitten kokkaamaan lounasta. Iltapäivästä lähdimme käymään Kukkolankoskella, sillä halusimme taas sitä erinomaista puolukkalimppua, jota viime vuonna maistoimme ensi kerran. Muuten hyvä, mutta ukko möi meille kuivan limpun. Pettymys meni ohi sillä, että päätimme uhrata leivän french toast -kokeiluihin huomenna. Kävimme vielä ruokakaupassa illalla, ja Ikeassa myös. Ja Ica Maxissa hakemassa nelosen puikot, että pääsen aloittamaan tuubia. Tein iltapalaksi vatkattua suklaapuuroa spelttimannasta ja leikimme että se oli terveellistä. Hyvää makua ei onneksi tarvinnut teeskennellä. Kari vilkuili jalkapallomatsia välillä, ja minä sain tänään tehtyä valmiiksi sormineulotun kaulurin ja pääsin aloittamaan tuubiakin. Olipa ihanaa neuloa pitkästä aikaa!

Kukkolankoski.

Kauniina hohtava voikukkapeltonen. Beautiful field full of dandelions.

Päivän lankahankinnat. Today's yarn loot.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Day 324: Walkies in Riekkola

Sen verran aktivoiduimme liikunnallisesti, että lähdimme päivällä Riekkolan ulkoilualueelle viiden kilometrin reippaalle lenkille. Hyttyset vähän hätyyttelivät pään ympärillä, mutta eihän niitä täällä enää osaa pelätä kun ei niistä saa edes malariaa tai dengueta. Mustikan varvut olivat jo kukassa, tulee varmaan hyvä mustikkakesä.  Reippailun jälkeen palasimme anoppilaan potun keittoon ja söimme hyvällä ruokahalulla eilisen padan tähteet. Kotiruoka on maistunut erinomaisesti viime aikoina. Illalla kävimme Ikeassa katselemassa tulevaan kotiin hankintoja jo valmiiksi. Ei oikein löytynyt mitään tosi kivaa, mutta ehkä se johtuu siitä ettei ole vielä kotiakaan niin ei osaa tosissaan vielä sisustaa. Lueskelimme ja vietimme mukavaa koti-iltaa, ja Kari keitti vielä herkullisen riisipuuron meille iltapalaksi.

Mustikka kukkii jo, tuleekohan hyvä mustikkakesä? Blueberries are blooming already, I wonder if it will be a good summer for blueberries?

Haaparannan lumenkaatopaikka oli täynnä kamaa (tuossa on normaalisti iso hiekkakuoppa), eikä ihmekään, sillä Haaparanta oli Ruotsin lumisin paikka viime talvena. Haaparanta's snow dump (normally there's a huge sand pit). No wonder it's still full, last winter Haaparanta was the most snowy place in Sweden.

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Day 323: Chilling sunset. Literally.

Kylmässä aamussa joimme kahvimme terassilla istuen, vaikka paleli. Periksi ei anneta, kun kerta on mahdollisuus juoda ne ulkosalla. Lähdimme asioimaan Tornion puolelle, ja kiertelimme kaikkia vanhoja tuttuja paikkoja ja kauppoja siinä samalla. Tsekkasimme myös loput ruokakaupat uutuuksien varalta, mutta kyllä tosiaan on niin huono tilanne, että uutuudet on nyt melko lailla maisteltu. Muutamia jäätelöitä toki on vielä kokeilematta, niihin on laitettava toivomme. Tulimme tekemään anopin opastuksella ruokaa, syyspataa, joka kyllä sopi oikein hyvin näihin kylmiin tunnelmiin. Illalla telkkarista tuli Kindergarten Cop, jonka jaksoi juuri ja juuri katsoa kun sai mussuttaa suklaata samalla. Kävimme yöajelulla ja päivittelimme keskenämme nykyajan nuoria kun molemmat kaupungit olivat lähes autioita, vain muutama hajanainen teinihavainto tehtiin. Ei meidän aikanamme vaan, silloin kaikki paikkakunnan nuoret ryntäsivät Hallituskadulle ja toreille viettämään railakasta viikonloppua ja säpinää oli. Ehkäpä täällä ei enää ole nuoria. Tai bensa on niin kallista ettei ole varaa ajella. Tai niillä on parempaa tekemistä. Hienoa oli kuitenkin ajella keskiyön auringon valaistessa vielä maailmaa punertavilla säteillään. Penkinlämmitin oli päällä ettei tarvinnut täristä kylmästä. Näimme majavan uiskentelemassa Suomen ja Ruotsin välisessä pikku poukamassa. Tuomi kukki ja levitti hyvää tuoksuaan. Ihana yö.

Outoja sieniä. Funny mushrooms.

Keskiyön aurinko. Midnight sun.

Ruotsihan se siellä. It's Sweden.

Aurinko laskee vasta puolen yön jälkeen, ja nousee jo kahdelta yöllä. Sun sets after midnight, and rises already 2 AM.

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Day 322: Some shopping and the best sauna ever

Nukuimme niin pitkään kuin unta riitti, ja hoidimme sitten kaikenlaiset rästihommat kuten pyykinpesun alta pois. Iltapäivällä kävelimme Tornioon kaupoille, ja kävimme samalla kahvilla. Tulipa liityttyä Kicks-klubiinkin, en oikein edes tiedä miksi. Myyjä sattui kai vain kysymään sopivalla hetkellä. Vaikka oli suht aurinkoista, tuuli oli aivan järkyttävän kylmä; kesä on selvästi myöhässä näillä korkeuksilla. Kävimme välipalalla ja otimme sitten anopin auton ja kävimme Haaparannan ruokakaupoissa tsekkaamassa herkku-uutuudet. Eipä niitä juuri ollut, mikä pettymys. Odottamaamme Marabou Black -suklaalevyä ei näkynyt missään, eivät kai vaan ole menneet myymään sen loppuun! Palasimme saunomaan anopin talon saunaan, jota varmaan ennenkin on tullut kehuttua yllättävän hyväksi näin kerrostalon yhteissaunaksi. Istuimme taas alkulämmittelyksi infrapunasaunassa, ja sitten otimme kunnon höyryävät löylyt. Loppuillan katsoimme telkkaria ja joimme saunajuomaksi kunnon suomalaista lonkeroa, jota Kari kaipasi kovasti maailmalla. Voin sanoa että nyt on rento olo.

Pohjoisen kuulas ja kirkas iltavalo. The crisp and vivid evening light of the North.

Ruotsalaista pihapiiri-idylliä. A Swedish idyllic garden.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Day 321: By train to Oulu and then by bus to Haaparanta

Aamupäivällä jätimme aurinkoisen Lempäälän ja ihanaiset ystävämme taaksemme, ja lähdimme junalla Ouluun. Tuntui ihan hassulta saapua perille tuttuun kaupunkiin ja katsella niin tuttuja katuja ja paikkoja. Ihmeen hiljaista kaupungilla oli, edes rotuaarilla ei ollut pahemmin porukkaa. Sää oli aurinkoinen mutta kylmä, +8 astetta, ja kesä vasta aluillaan sillä koivujen lehdet olivat vielä ihan pikkuisia. Meillä oli reilu tunti aikaa Oulussa ennen bussin lähtöä, ja kävimme pikaisesti kauppahallissa hakemassa kaurarieskoja ja nyrkkirieskaa, ja menimme sitten Stockmannin kautta Coffee Houseen syömään välipalaa. Viideltä linja-auto starttasi kohti Haaparantaa, ja nyrjähtänyt tunne aivoissa vain paheni mitä pidemmälle pohjoista matka eteni. En voinut käsittää, miten nyt yhtäkkiä olimme täällä. Vastahan kiertelimme vuoria Uudessa-Seelannissa ja kävelimme rannoilla Thaimaassa, ja nyt sitten kaikki onkin takana päin. Erinomaisen outoa, aivot eivät pysy perässä. Huomasi tosiaan, että olemme saapuneet Pohjois-Suomeen, kun bussikuski otti ilmaiseksi kuljetettavakseen repun jonka joku oli unohtanut Ouluun ja pysäytti Kemissä auton ja antoi repun omistajalleen. Tornion jälkeen olimme ainoat matkustajat, ja kuski kysyi meiltä että minne päin Haaparantaa olimme menossa, ja vei meidät ihan talon viereen ettei meidän tarvinnut raahata painavia laukkuja pitkiä matkoja. Ihanaa ystävällisyyttä, jota ei tehdä rahan vuoksi, vaan ihan sydämellisyydestä. Soitimme anopin ovikelloa ja tupsahdimme ovesta sisään maailman kiertäneinä, vaikka tuntui että juurihan lähdimme. Anoppi oli valmistanut lihapataa nälkäisille matkalaisille, ja leiponut pullaa jälkiruoaksi, joten mikäs siinä oli ollessa. Ilta meni jutellessa ja taloksi asettuessa. Mukavaa olla taas Haaparannalla.

Ei mikä tahansa bussilippu, vaan oikein ulkomaan matkalippu. Menossa Haaparannalle. Not just any bus ticket, but a  foreign country bus ticket. On our way to Haaparanta.

Oulun linja-autoasema klo 17.00 torstaina. Hiljaista on. Oulu bus station at 17.00 on Thursday. It is damn quiet.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Day 320: At the movies

Päivän laiskottelimme ja touhusimme tyttöjen kanssa, ja iltapäivällä lähdimme aikuisporukalla Plevnaan katsomaan Prometheusta. Elokuva sai seurueeltamme sekavan vastaanoton; osa tykkäsi, osa piti tylsähkönä. Efektit olivat ensiluokkaiset kaikkien mielestä. Leffan alussa näytettiin Hobitin traileri, ja kylmät väreet kulkivat pitkin kehoa sitä katsellessa. Joulukuuhun asti pitää jaksaa sitä vielä odottaa, eih!  Leffan jälkeen kävimme pikaisesti kahvilla Aschanissa, joka on ilmeisesti korvannut Wayne's Coffee -ketjun Suomessa. Ihan ok peruskahvi. Illalla kokkasimme mailman hostelleissa opittua ja hiottua  kanapastaa koko porukalle, ja katsoimme Muodin Huipulle -sarjaa, kun se sopivasti juuri tänään alkoi.

Karin uusi kesätyyli. Kari's new summer style.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Day 319: Rainy day in Lempäälä

Aamukahvit saimme nautittua ulkona auringonpaisteessa, mutta iltapäivästä sadepilvet valtasivat taivaan ja vietimme sisätiloissa loppupäivän. Touhusimme kaikenlaista muksujen kanssa, ja leivoimme illalla lisää korvapuusteja, kun edellinen satsi pääsi loppumaan yllättäen. Kodinsisustusasiat mietityttivät, ja selailimme Hobby Hallin ja Ikean kuvastoja ja pohdimme tulevia hankintoja. Meillä on nyt siitä onnekas/onneton tilanne, että lähes kaikki pitää varustaa uusiksi, ainoastaan astiat ja työpöytä säästettiin edellisestä kodista. Mitään ei kuitenkaan kannata hankkia, ennen kuin tiedämme millaisen asunnon saamme. Maltillisesti siis silmäilemme vain. Tai ehkäpä sisustamme trendikkäästi ja halvalla eurolavoilla ja tien vierustan kaapelikeloilla koko asunnon ensialkuun!

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Day 318: Lempäälän leikkihetket

Pikkuisen meni myöhään heräämiset, yhdeltätoista ylös ja ulos aamuteelle auringon paisteeseen. Tyttöjen kanssa touhuttiin kaikenlaista, ja lähdettiin iltapäivällä koko porukalla oikein kävellen Lempäälän keskustaan kauppareissulle. Pari herkku-uutuutta (armahtakaa!) kassissa palasimme takaisin, ja loppuilta vietettiin sisällä tyttöjen kanssa leikkien ja askarrellen. Virkkasimme, piirtelimme, kampailimme hiuksia, luimme vitsejä, nahistelimme... täydellinen päivä siis. Myöhäisillan aikuisten huvina oli The Raid Redemption -leffa, huh mitä mättöä! Ei niin hyvä kuin odotimme kehujen perusteella, mutta todella vaikuttava väkivaltacocktail lähikontaktien ystäville.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Day 317: Family time

Tuliaisten jakoa, syömistä, lasten kanssa leikkimistä, siinäpä se ensimmäinen päivä kotomaassa. Kaupassa piti luonnollisesti käydä, ja tovi siellä vierähti kaikkia uutuuksia ihmetellen. Uusia jäätelömakuja oli tullut vaikka kuinka, ja uusi levy Fazerilta. Ties mitä vielä löydämme, kun pääsemme kunnon valikoimien ääreen. Illalla leivoin porkkanasämpylöitä ja korvapuusteja, sillä kauhea leipomiskuume on iskenyt kun ei vuoteen ole päässyt leipomaan. Kävimme saunassa, tapoin ensimmäisen suomalaisen hyttysen, katsoimme Iron Skyn ja avasimme shamppanjapullon kotiinpaluun kunniaksi.

Uutuussaalista ensimmäiseltä kauppareissultamme. Loot from our first trip to Finnish food shop!

Lempishampanja kruunasi kotiinpaluun. My favorite champagne crowned the home coming.

Illalla piti päästä leipomaan korvapuusteja pitkästä aikaa. After the long break I had to bake korvapuusti in the evening.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Day 316: Blue & white feelings

Aamupäivän pakkasimme, söimme, heitimme kissaystäville hyvästit (serkut oli hyvästelty jo edellisiltana, he kun lähtivät omalle reissulleen aamulla ennen meitä) ja valmistauduimme sekavin tuntein paluuseen Suomen kamaralle. Hermostuneisuutta, malttamattomuutta, odotuksen tunnetta mahanpohjassa, siitä oli aamun tunnepaletti tehty. Puolenpäivän aikaan lähdimme kovasti lisääntyneen tavaramäärän kanssa kävelemään kohti Kings Crossia ja metroa. Kansaa oli liikkeellä ihan kiitettävästi, kun oli ensimmäinen virallinen kuningattaren jubilee-juhlapäivä. Pääsimme hyvin kuitenkin perille lentokentälle metrolla, pahin kansainvaellus ei ollut vielä alkanut siihen aikaan. Lentokentällä teimme vielä viime hetken tuliaisostoksia ja kauhean kassipaljouden kanssa hankkiuduimme koneeseen. Tuntui todella oudolta olla matkalla kotimaahan, mutta onneksi oli ystävä ja kummityttö vastassa niin oli jotain kivaa mitä odottaa. Lento meni malttamattomana istuen ja lukien, tuntui kuin kaikki kärsivällisyys olisi yhtäkkiä lopussa eikä yhtään sekuntia enää jaksaisi odottaa ja kuluttaa lentokoneessa. Ihanaa oli tulla tullista läpi ja nähdä ystävät odottamassa kyltin kanssa, eipä ole sitä ennen sattunut! Liikuttuneina siinä hetken halailimme ja juttelimme ennen kuin hyppäsimme autoon ja hurautimme Lempäälään viettämään iltaa ja vaihtamaan kuulumisia. Oli hienoa haistaa raikas Suomen ilma koneesta ulos astuessamme, nähdä kuulas myöhäisillan valo ja kuulla Suomea puhuttavan joka puolella. Tästä se taas lähtee.

Kyyneleet oli lähellä kun näimme kummitytön tekemän hienon kyltin meitä odottamassa lentokentällä. Tears were not far away when at the airport we saw the sign our god daughter had done to welcome us back to Finland.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Day 315: Hunterian Museum


Tuntui hyvältä herätä eilistä parempikuntoisena. Otimme varmuuden vuoksi aamupäivän vielä iisisti, ja kun lounas maistui hyvin eikä aiheuttanut mitään aallokkoja, niin uskaltauduimme lähtemään pienelle kävelylle katsomaan Islingtonin aitoa Banksya. Harmi kyllä joku ääliö oli sotkenut sen kunnolla, eikä alkuperäisestä graffitista ollut enää nähtävissä kuin puolet. Pari muutakin hienoa graffitia osui silmiimme matkan varrella, ja tyylistä päätellen täällä on wannabe-banksyja öisin kiertelemässä. Sisulla lähdimme vielä katsomaan Hunterian Museumin makaaberit kokoelmat, vaikka tuntuikin siltä että olisi voinut mennä jo pötköttelemään loppuillaksi. Olin kuitenkin iloinen että ehdimme nähdä Hunterianin, olin odottanut kovasti sinne pääsyä ja olisi harmittanut jättää se ensi kertaan. Herra Hunter oli 1700-luvulla Lontoossa vaikuttanut kirurgi, joka keräili kaikenlaista omituista opetustarkoituksiin ja ihan silkasta mielenkiinnosta ihmisruumiin ja luonnon kummallisuuksiin. näytteillä oleva kokoelma koostui suurimmaksi osaksi lasipurkeista, joiden sisältä löytyi toinen toistaan oudompia näytteitä. Avattuja otuksia ja ihmisen osia oli näytillä joka makuun, ja tietysti ne karmeimmat jutut olivat kiinnostavimpia. Huonovointisuus alkoi tehdä paluutaan, kun katselimme purkeissa lilluvia jäännöksiä. Vauvan jalka, lapsen kasvot, kasvaimet ja omituisuudet, puulaudalle asetetut hermoradat ja verisuonistot, luurangot ja elimet, siinäpä muutamia esimerkkejä mieleenpainuvimmasta päästä. Kaikkein hienoin ja kiehtovin esine oli kuitenkin vauvan verisuonipatsas, joka oli tehty ruiskuttamalla kovettavaa ainetta vauvan verisuoniin ja poistamalla kaiken muun materian ympäriltä, jolloin jäljelle jäi erittäin hienorakenteinen, suorastaan pitsimäinen hahmo. Se oli todella vaikuttava näky, enkä saanut silmiä irti siitä millään. Hurjaa. Enempää emme jaksaneet enää kierrellä Lontoota, vaan palasimme kaupan kautta kotiin. Illalla lähdimme porukalla syömään läheiseen pizzeriaan. Pubi jäi tällä kertaa väliin kun kaikilla on aikainen herätys huomenna. Lontoo valmistautuu juhlimaan Kuningattaren Jubileeta seuraavat neljä päivää, ja kaikenlaista ohjelmaa olisi tarjolla puistokonserteista paraateihin. Harmi ettemme tienneet asiasta kun päätimme aikataulut, olisi ollut ihan hauska nähdä millaiset juhlat siitä kehkeytyy. 

Viimeinen yö varsinaisesti maailmanympärireissulla on siis edessä, ja huomenna illalla olemme jo Suomessa ystävien hellässä huomassa. Meidän 396:n päivän irtiottomme jatkuu lähinnä kotimaassa sukuloiden ja ystävien luona vieraillen, ja ehkä pikainen pyrähdys Norjaan saattaa vielä olla edessä. Kiitämme kaikkia lukijoitamme seurasta, ja ymmärrämme hyvin jos tulevan kesän sukulointi-postaukset tuntuvat tylsiltä ulkomaan kokemusten jälkeen. Tyylillemme uskollisena jatkamme kuitenkin postaamista loppuun saakka samaan tapaan kuin tähänkin asti, ja toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan kesäämme, jos vain kiinnostusta on. Uskomatonta miten nopeasti aika on mennyt, niin klisee kuin se onkin. Ei vuosikaan ole aika eikä mikään aikuisen elämässä, ihan tuntuu kuin vasta olisimme lähteneet ja vielä on tuoreessa muistissa lähdön aikaiset tunnelmat ja jännittävä ensimmäinen pitkä lento. Rutiinia on tullut matkustamiseen, mutta silti aina yhtä elähdyttävältä tuntuu saapua uuteen paikkaan. Seuraavasta matkasta jo unelmoimme, vaikkei se näin pitkä kyllä tule olemaan, ihan normimatka vain. Meille tämä rauhallinen tahti pitkine pysähdyksineen on ollut juuri sopiva, ja ihmeen hyvin lopulta kaikki loksahti paikalleen ilman suurempia suunnitelmia. Ihanaa on kuitenkin palata kotiinkin, ystäviä ja perhettä on ollut kova ikävä. Hyvillä mielin siis käymme huomista kohti, ja tuntuu että lento kotiin saa enemmän perhosia mahaan kuin pitkät mannerten väliset lennot saivat.

Islingtonin aito Banksy on sotkettu piloille. The Banksy in Islington has been ruined.