Tuntui hyvältä herätä eilistä parempikuntoisena. Otimme varmuuden vuoksi aamupäivän vielä iisisti, ja kun lounas maistui hyvin eikä aiheuttanut mitään aallokkoja, niin uskaltauduimme lähtemään pienelle kävelylle katsomaan Islingtonin aitoa Banksya. Harmi kyllä joku ääliö oli sotkenut sen kunnolla, eikä alkuperäisestä graffitista ollut enää nähtävissä kuin puolet. Pari muutakin hienoa graffitia osui silmiimme matkan varrella, ja tyylistä päätellen täällä on wannabe-banksyja öisin kiertelemässä. Sisulla lähdimme vielä katsomaan Hunterian Museumin makaaberit kokoelmat, vaikka tuntuikin siltä että olisi voinut mennä jo pötköttelemään loppuillaksi. Olin kuitenkin iloinen että ehdimme nähdä Hunterianin, olin odottanut kovasti sinne pääsyä ja olisi harmittanut jättää se ensi kertaan. Herra Hunter oli 1700-luvulla Lontoossa vaikuttanut kirurgi, joka keräili kaikenlaista omituista opetustarkoituksiin ja ihan silkasta mielenkiinnosta ihmisruumiin ja luonnon kummallisuuksiin. näytteillä oleva kokoelma koostui suurimmaksi osaksi lasipurkeista, joiden sisältä löytyi toinen toistaan oudompia näytteitä. Avattuja otuksia ja ihmisen osia oli näytillä joka makuun, ja tietysti ne karmeimmat jutut olivat kiinnostavimpia. Huonovointisuus alkoi tehdä paluutaan, kun katselimme purkeissa lilluvia jäännöksiä. Vauvan jalka, lapsen kasvot, kasvaimet ja omituisuudet, puulaudalle asetetut hermoradat ja verisuonistot, luurangot ja elimet, siinäpä muutamia esimerkkejä mieleenpainuvimmasta päästä. Kaikkein hienoin ja kiehtovin esine oli kuitenkin vauvan verisuonipatsas, joka oli tehty ruiskuttamalla kovettavaa ainetta vauvan verisuoniin ja poistamalla kaiken muun materian ympäriltä, jolloin jäljelle jäi erittäin hienorakenteinen, suorastaan pitsimäinen hahmo. Se oli todella vaikuttava näky, enkä saanut silmiä irti siitä millään. Hurjaa. Enempää emme jaksaneet enää kierrellä Lontoota, vaan palasimme kaupan kautta kotiin. Illalla lähdimme porukalla syömään läheiseen pizzeriaan. Pubi jäi tällä kertaa väliin kun kaikilla on aikainen herätys huomenna. Lontoo valmistautuu juhlimaan Kuningattaren Jubileeta seuraavat neljä päivää, ja kaikenlaista ohjelmaa olisi tarjolla puistokonserteista paraateihin. Harmi ettemme tienneet asiasta kun päätimme aikataulut, olisi ollut ihan hauska nähdä millaiset juhlat siitä kehkeytyy.
Viimeinen yö varsinaisesti maailmanympärireissulla on siis edessä, ja huomenna illalla olemme jo Suomessa ystävien hellässä huomassa. Meidän 396:n päivän irtiottomme jatkuu lähinnä kotimaassa sukuloiden ja ystävien luona vieraillen, ja ehkä pikainen pyrähdys Norjaan saattaa vielä olla edessä. Kiitämme kaikkia lukijoitamme seurasta, ja ymmärrämme hyvin jos tulevan kesän sukulointi-postaukset tuntuvat tylsiltä ulkomaan kokemusten jälkeen. Tyylillemme uskollisena jatkamme kuitenkin postaamista loppuun saakka samaan tapaan kuin tähänkin asti, ja toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan kesäämme, jos vain kiinnostusta on. Uskomatonta miten nopeasti aika on mennyt, niin klisee kuin se onkin. Ei vuosikaan ole aika eikä mikään aikuisen elämässä, ihan tuntuu kuin vasta olisimme lähteneet ja vielä on tuoreessa muistissa lähdön aikaiset tunnelmat ja jännittävä ensimmäinen pitkä lento. Rutiinia on tullut matkustamiseen, mutta silti aina yhtä elähdyttävältä tuntuu saapua uuteen paikkaan. Seuraavasta matkasta jo unelmoimme, vaikkei se näin pitkä kyllä tule olemaan, ihan normimatka vain. Meille tämä rauhallinen tahti pitkine pysähdyksineen on ollut juuri sopiva, ja ihmeen hyvin lopulta kaikki loksahti paikalleen ilman suurempia suunnitelmia. Ihanaa on kuitenkin palata kotiinkin, ystäviä ja perhettä on ollut kova ikävä. Hyvillä mielin siis käymme huomista kohti, ja tuntuu että lento kotiin saa enemmän perhosia mahaan kuin pitkät mannerten väliset lennot saivat.
 |
| Islingtonin aito Banksy on sotkettu piloille. The Banksy in Islington has been ruined. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti