Vaihteeksi luvassa olikin ohjelmantäyteinen päivä, joten heräsimme aikaisin ja olimme jo yhdeksältä lähtökunnossa. Kävelimme lähellä hotellia sijaitsevalle Jim Thompsonin talolle, ja teimme pakollisen opastetun kierroksen siellä sekä kuljeskelimme jonkin aikaa itsenäisesti tutkimassa pihaa ja sivurakennuksia. Jim Thompson oli amerikkalainen arkkitehti, joka rakastui Thaimaaseen ja teki elämäntyönsä thai-silkin parissa. Hän katosi mystisesti 60-luvun lopulla eikä kukaan tiedä mitä hänelle tapahtui. Hänen kotinsa on nyt museo, ja hänen keräämänsä taide-esineet ovat siellä näytillä. Oli kiva nähdä hieno vanha thai-talo ja ne kauniit esineet siellä, ja käydä hypistelemässä kauniita silkkihuiveja Jim Thompsonin kaupassa. Seuraavaksi kävelimme Siam Paragonin yläkerrassa sijaitsevaan Cineplexiin, moderniin elokuvakeskukseen, sillä halusimme nähdä The Avengersin ja mikä olisikaan parempi paikka siihen kuin Bangkokin luksusleffateatterit, joista olimme paljon kuulleet hyvää. Panostimme kunnon kokemukseen ja ostimme liput Nokia Ultra Screeniin, pieneen yksityissaliin, jossa istutaan säädeltävissä nahkaisissa lepotuoleissa tyynyn ja peiton kera. Kokemukseen kuului myös yksityislounge, jossa sai nauttia juomaa ja canapeita ennen leffaa. Yay! Hulppeissa puitteissa aika kului siivillä, ja pian jo seisoimme leffasalissa osoittamassa kunniaa kuninkaalle kansallislaulun aikana. Nojatuoleissa sai ihan älyttömän hyvän asennon, ja oli aika luksusta makoilla siellä peiton alla. Leffakin oli hyvä, vaikkei ihan kaiken sen etukäteishypetyksen arvoinen. Elokuvan jälkeen laskeuduimme maan pinnalle ja kävimme pikaisesti hotellissa siistiytymässä ennen seuraavaa aktiviteettia, Bangkok Chinatown Food Touria.
Olimme törmänneet netissä Food Tour -yritykseen, ja valitsimme Chinatownin koska siellä on kuulemma Bangkokin parhaat katukeittiöt emmekä ole sitä aluetta vielä nähneet. Näin saisimme kätevästi sisäpiirin tietoa hyvistä paikoista, ja voisimme palata sinne omin neuvoinemme syömään myöhemminkin. Tapaaminen oli sovittu kuudeksi Chinatownin liepeille, ja oppaamme Gai (tai jotain sinne päin) osoittautui puheliaaksi mukavaksi nuoreksi mieheksi. Seuraamme liittyi vielä amerikkalainen pariskunta, ja pikku ryhmämme voimin lähdimme tutustumaan Chinatownin herkkukeitaaseen. Alkumatkasta kävimme katsomassa temppeliä, Chinatownin porttia ja köyhien sairaalaa, ja sitten keskityimme ruokaan. Ensimmäiseksi menimme dim sumeista kuuluisaan kiinalaiseen ravintolaan, ja Gai tilasi meille neljä erilaista dim sum -settiä maisteltaviksi. Ne olivat todella tuoreita ja herkullisia, parhaasta päästä dim sumeja mitä olemme syöneet. Opimme myös, että thaimaalaiset valmistavat herkullista black vinegaria, joka tehdään soijasta, ja siihen dippailimme makupalojamme. Seuraavaksi haimme kitkerät yrttijuomat paikasta, joka on tehnyt 111 vuotta kyseistä juomaa, eli resepti taitaa olla hallussa. Juoman maku oli todella kitkerä ja erikoinen, toivottavasti sen tervehdyttäviä vaikutuksia saamme ihailla tulevina päivinä. Kävelimme sitten Hangover 2 -leffan kuvauspaikan ohitse (se kauhea mörskä jossa kundit heräävät krapuloissaan), ja haimme pork bunit välipalaksi. Seuraavaksi vuorossa oli mausteista crispy pork with rice noodles -keittoa. Porsas oli herkullista, samoin nuudelit, mutta keiton liemi oli niin vahvaa että en saanut syötyä sitä kuin vähän. Tässä vaiheessa alkoi kuumuus ja nihkeä yö ja mausteiset ruoat lisätä hikoilun määrää, ja paita märkänä jatkoimme matkaa seuraavaan kohteeseen, Rouva Kultasormen luo. Hänen kärrystään saa parhaat durian-hedelmät (joka on tunnettu pahasta hajustaan), sillä rouvalla on bambukeppi jolla hän nakuttelee hedelmiä ja pystyy äänestä kertomaan, onko hedelmä kypsä ja valmis syötäväksi. Maistoimme duriania, ja mangoa tahmean riisin kera, kaikki erittäin herkullista. Durian oli parempaa mitä olimme odottaneet, maku oli yllättävän kermaisa ja hienostunut, jos hajuun ei kiinnittänyt huomiota.
Sitten haimme kärrystä jäätelömaistiaiset, Kari otti thai-teen makuista jäätelöä ja minä kookos-basilika-jäätelöä. Hyviä olivat, mutta Sortola on edelleen ykkönen. ;) Jäätelön päälle menimme Chinatownin parhaaseen kalaravintolaan, ja söimme grillattuja jättimäisiä katkarapuja vesimimosasalaatin kera. Ravut olivat ihan hyviä, mutta huomasin kyllä että en taida olla rapuihmisiä, kun en saanut niistä oikein sellaisia kicksejä mitä olisi pitänyt. Illan päätteeksi menimme maistelemaan ankan poskia ja jälkiruokia kierroksemme viimeiseen ravintolaan. Posket olivat yllättävän kovia ja jänteisiä, eikä makukaan puhutellut, mutta kuriositeettina ihan kivoja naposteltavia. Jälkiruoaksi Kari otti kastanjoita kookosmaidossa, ja minä valitsin seesamipalloset inkiväärikeitossa, joka olikin ihan napakymppi valinta. Opas kysyi lopuksi kaikkien suosikit illan annoksista, Karin mielestä parasta oli dim sumit ja minun mielestäni seesamipalloset inkiväärissä. Amerikkalainen pariskunta valitsi possukeiton ja dim sumit. Opas oli yllättynyt valinnastani, hän kertoi että ainoastaan kuusi ihmistä on aiemmin valinnut seesamipallot ykköseksi, ja kaikki olivat aasialaisia; länsimaalaiset eivät kuulemma yleensä pidä niistä oudon rakenteen vuoksi. Kiitimme opastamme mukavasta illasta, ja lähdimme julkisilla kulkemaan takaisin hotelliimme. Aktiivisen päivän ja kovan syömisen yhteisvaikutuksena uni alkoi painaa silmiä, enkä jaksanut kirjoittaa blogia vaan menimme suoraan nukkumaan. Mahtava päivä! Erityisesti ruokakierros oli todella hyvä ja hintansa väärtti, ja kerrassaan mainio tapa tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin ilman turhaa häslinkiä ja stressiä, ja bonuksena kuulee kiinnostavia anekdootteja nähtävyyksistä, kulttuurista ja historiasta. Suosittelen lämpimästi!
 |
| Jim Thompsonin talon pihalla oli paljon isoja ruukkuja joissa uiskenteli pikku kaloja kasvien seassa. In the yard of the Jim Thompson House there were many pots filled with little fishes and plants. |
 |
| Jim Thompson House. |
 |
| Katukeittiö. Street kitchen. |
 |
| Paragon Cineplex -leffateatterin Nokia Ultra Screen -loungessa. At the Nokia Ultra Screen lounge in Paragon Cineplex movie theater. |
 |
| Pimeässä teatterissa ei saanut kunnon kuvaa, mutta ehkä tuosta vähän näkee millaisissa lepotuoleissa saa pötkötellä. It was difficult to get a picture in the dark movie theatre, but maybe you can see what kind of lazy chairs they have in the theatre. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: temppeli / a temple. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: portti / the gate. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: sairaala / hospital. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: sairaala / hospital. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: dim sums. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: herb drinks. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: pork buns. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: crispy pork soup with rice noodles. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: mango and durian with sticky rice. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: ice cream. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: grilled shrimps. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: duck cheeks. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: chestnuts in coconut milk. |
 |
| Bangkok Food Tour, Chinatown: sesame balls in ginger soup. |
Carlos Drake, seikkailija
Luku 286
Plungi vilkaisi syyllisen oloisena ympärilleen mutta ei nähnyt ketään. Hän poimi miekat maasta ja tunnusteli niiden painoa. Sitten Plungi otti täysin naurettavan näköisen taisteluasennon ja heilautti kumpaakin miekkaa kohti kaupungintaloa: "Hiiyyaaaahhh!", hän karjaisi vertahyytävästi (omasta mielestään, todellisuudessa hänen äänensä kuulosti kissanpennun haukotukselta). Kaupungintalo sortui muuttuen kasaksi hienojakoista pölyä. Plungi seisoi hetken suu auki mutta toipui nopeasti. Hän työnsi miekat kainaloonsa piiloon ja luikki vaivihkaa pois paikalta. Hän suuntasi suoraan takaisin temppelille ja Joudan luo. "Katsokaa mestari! Löysin itselleni aseet!", Plungi sanoi heristellen miekkoja (varovaisesti tällä kertaa). Jouda heräsi mietiskelytauoltaan ja vipusi itsensä ylös rollaattorin avulla. Hänen silmänsä levisivät, kun hän näki Plungin aseet. Hetkessä hänen asenteensa muuttui lipeväksi kuin autokauppiaalla. "Mitä sinulla on siinä, rakas oppipoikani? Tänään onkin sopivasti syntymäpäiväni. Nuo miekat olisivat juuri sopiva lahja minulle, ne ovat minun aarteeni. Hsss!", Joudan ääni alkoi sihistä ja suhista ja hän meni entistä kumarampaan asentoon. Hänen silmänsä kiiluivat ja hohkasivat vihertävää valoa. "Mitä epäröit? Anna miekat minulle. Ne ovat minun aarteeni. Sinä varastit ne minulta. Sssss. Fissussia, kivoja pieniä fissussia!", sihisi Jouda. Plungi seisoi hämmentyneenä ja päättämättömänä paikallaan. Hän tunsi suurta vastenmielisyyttä luopua miekoista. Ne olivat niin kiiltävät ja kauniit. "Hssss, varassss!", suhisi Jouda ja ryntäsi Plungin kimppuun.
Miau?
Onko Joudalla oikeasti syntymäpäivä?
Kuinka vanha Jouda on?
Vastaukset näihin ikivanhoihin kysymyksiin ja paljon muuta antiikkista seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti