Hotelliaamiaisen jälkeen lähdimme käymään Chinatownissa katselemassa menoa siellä päiväsaikaan. Liikenne oli aika hurjaa, katselimme jalkakäytävältä kun siniset saastepilvet leijuivat risteyksissä ja olimme iloisia että emme asu täällä. Kävelimme koko pääkadun päästä päähän, ja loppupäässä poikkesimme vilvoittelemaan ilmastoituun China World -tavarataloon, jossa oli kolme kerrosta enimmäkseen intialaisten pitämiä kangaskauppoja. Ompelijan taivas, vaikka näyttikin siltä että useissa kaupoissa oli samat valikoimat kankaita tarjolla. Hinnat eivät päätä palelleet, ainoastaan silkkikankaiden hinnat saattoivat nousta useisiin tuhansiin bahteihin. Testasimme junatuttujen meille kehuman True Coffee -ketjun, ja ihan oivallista kahvia saimmekin eteemme, parasta Bangkokissa tähän mennessä. Ilmastoiduista kaupoista sukelsimme kadun yli Pahurat Fabric Marketille, kuumille kapeille kujille joissa oli kankaita tarjolla silmänkantamattomiin. Suurin osa niistä oli niin räikeitä että silmiä häikäisi, ja seassa oli paljon myös mauttomia värillisiä pitsikankaita kaikenlaisin paljetein ja kristallein koristeltuina, mutta oli siellä kauniitakin kankaita. Pitäisi olla asiantuntija, että osaisi valita tuosta joukosta juuri ne hyvälaatuiset kankaat ja tietäisi niille oikeat hinnatkin. En tohtinut ostaa kalliita silkkejä, vaikka ne ihania olivatkin, kun en voinut olla varma että olivatko ne aitoa silkkiä. Ostan sitten luotettavasta lähteestä jos joskus tarvitsen. Palasimme takaisin Chinatownin pieniä kujia pitkin. Siellä oli melkoista hulinaa, ja kaupan oli kaikkea mahdollista käytetyistä kaukosäätimistä putkenpätkiin. Ihmiset tönivät toisiaan päästäkseen eteenpäin tungoksessa. Ei tiennyt mihin silmänsä laittaisi, kun oli niin paljon värikylläistä nähtävää ja kaikenlaista härpäkettä esillä. Päät pöristen palasimme kotikulmillemme, ja kävimme pikaruoalla huonossa korealaisessa riisiravintolassa, jossa ei ollut riisiä tarjolla. Loppuillan vietimme huoneessamme leväten ja rentoutuen ja ukkosen jyrinää kuunnellen.
 |
| Haineviä roikkumassa kiinalaisessa ravintolassa. Shark fins hanging in a chinese restaurant. |
 |
| Chinatown on päiväsaikaan ruuhkainen paikka. During the day Chinatown is quite busy. |
 |
| Pahuratin kangasmarkkinoilla riitti putiikkeja silmänkantamattomiin. In the Pahurat Fabric Market there were shops as far as the eye could see. |
 |
| Kapeilla kujilla oli vaikea katsella rauhassa kankaita. It was hard to take a look at the fabrics in leisurely way in the narrow alleys. |
 |
| Chinatown on täynnä kapeita kujia joiden varrella myytiin kaikkea mahdollista. Chinatown is full of narrow streets along with all kinds of things are on sale. |
Carlos Drake, seikkailija
Luku 290
Elviira heräsi syvästä mustasta unesta ja näki Onan vieressään. Jostain syystä Onalla oli yllään can-can tanssijan asu. Elviira oli varma, että musta uni jatkui uusilla kauhuilla, mutta Ona sanoi: "Olet palannut oppitytökseni. Nyt minulla on sinulle uutta opetettavaa! CAN-CAN!", Ona huusi ja tempaisi Elviiran mukaansa. Ja loppu sujuikin sitten kuin tanssi…
Onko can-can ripaska tanssi?
Vastaus tähän 2/4 kysymykseen ja paljon muuta Offenbachimaista seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti