Lähdimme Maikin kanssa kolmen päivän Normandian turneelle, päämääränämme Pontorson, pieni kylä rannikolla. Junamatka kesti nelisen tuntia, ja se meni lähinnä torkkuessa, sillä olimme kaikki valvoneet edellisyönä liikaa aikaiseen herätykseen nähden. Saavuimme iltapäivällä neljän jälkeen Pontorsonin pienelle asemalle, jossa majapaikkamme, Au Bon Accueilin, isäntä oli meitä vastassa. Saimme autokyydin guesthouseemme, ja joimme tervetuliaisteet ja suunnittelimme isäntäväen kanssa huomisen ohjelmaa. He olivat hyvin avuliaita ja ihania ihmisiä, ja antoivat hyviä neuvoja ja huolehtivat asukkaiden kyydityksistä eri paikkoihin. Majapaikkamme sijaitsi pienen kylän laitamilla muutaman talon ryppäässä, ihanan rauhallisessa maalaisidyllissä. Kuulimme isänniltämme, että torstai-iltaisin viereiselle parkkipaikalle tulee pizza-auto, josta saa herkullisia kiviuunissa paistettuja pizzoja, ja tietenkin halusimme testata tämän kehutun ihmeen, joten haimme alkuiltapalaksi sieltä pizzat. Hyviä ne olivatkin, itsetehdyistä paikallisista raaka-aineista luotuja ja auton perässä olevassa uunissa paikan päällä paistettuja. Kävelimme ruoan jälkeen puolentoista kilometrin päähän lähimpään kauppaan, ja ihailimme samalla kaunista seutua ja vanhoja maalaistaloja tien varrella. Takaisin tultuamme lähdimme myöhäisiltapalalle crepes-paikkaan, jota meille kehuttiin. Matkaa sinne oli noin kilometri ylämäkeen, mutta palkintona saimme todella herkullisia crepeksiä (toinen calvadoksella liekitettynä ja karamellisoiduilla omenilla ja vaniljajäätelöllä täytettynä, toinen merisuolakaramellikastikkeella ja kermavaahdolla täytettynä) ja paluumatkalla ihailtavaksemme mahtavan oranssin auringonlaskun ja utuiset pellot. Tyytyväisinä kellahdimme sänkyyn raittiin ilman ja hyvän ruoan rentouttamina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti