Day 14: Vikings!

Hoo mikä päivä! Leppoisan aamun jälkeen käytiin shoppailemassa ja leikittiin vauvan kanssa, sitten sisko myi bemarinsa ja minä askartelin lapsosille netistä löytämäni ohjeen mukaan lompakon mehutölkistä. Kiitos vaan Heidi linkistä Pinterestiin! Lapset ilahtuivat kovasti, mikä olkoon todistuksena siitä ettei kaiken sittenkään tarvitse olla tehdasvalmisteista ja brändättyä. Tämä lämmittää sydäntäni. Ja sitten maalasin siskon ulko-oven, koska tuli sellainen olo että nytpä teen jotain hyödyllistä. On se kivaa tehdä välillä tuollaisia töitä, joista näkee heti kättensä jäljen. Tosin rehellisyyden nimissä on sanottava että yhden oven maalaaminen riitti taas vähäksi aikaa. ;)

Illalla lähdimme porukalla juhlistamaan parin päivän päästä koittavaa hääpäiväämme. Mikäpä olisikaan sopivampi miljöö romantiikan ylistyslaululle kuin viikinkiravintola? Siellä päästimme irti sisäisen viikinkimme ja ahdoimme kuvut täyteen lihaa ja muuta särvintä. Hauska ilta oli, voi että minua on siunattu aivan mahtavilla siskoilla ja veljillä! Ei mitään tosikkotunnelmaa ja nipotusta kun me kokoonnutaan yhteen. Vedettiin siskojen kanssa kolmen kilven menuut, eli maisteltiin suunnilleen kaikkea mitä siellä oli tarjolla. Hyvä ruoka oli, eikä jääny näläkä. Mitä muuta voi toivoa viikinkiravintolalta? Kautta Odinin, se teki hyvää!

Sulateltiin ruokaa pikku ilta-ajelulla Oulun maisemissa auringon laskiessa, ja nyt pötkötellään. Täällä on jo aika syksyinen sää, lämpötila on laskenut selvästi ja vaikka auringossa on lämmin niin varjoissa jo väijyy hyinen tunne. Saa nähdä tuleeko uimakelejä enää, vai oliko se tässä tältä vuodelta. Lämpimät halaukset kaikille sinne Etelä-Suomeen!

Viikinkiravintola Harald: Kolmen kilven menu noin 53 euroa.

Vauvan somat ja pehmeät jalat. Baby's feet are so soft!

Tällainen lompakko askarreltiin mehutölkistä. This wallet we did with children from a juice carton.

Suuri maalari valmistautuu. Great painter is preparing herself.

Viikinkitunnelmaa ravintolassa. Viking atmosphere in the restaurant.

Alkupalat. Starters.

Pääruoka. Main course.

Jälkkärit. Desserts.

Tämä viikinkineitokainen on nauttinut liikaa simaa. This viking lady has had too much mead.

Kasvissyöjästä on kuoriutunut miehekäs uros. Vegetarian has metamorphosed into a manly male.

Veljeni, suuri viikinkisoturi. My brother, the great viking warrior.

Oulu auringon laskiessa. Oulu town at sunset.

Virastotalo joka on tehty ruostuneesta pinnasta. Office building made out of rusty surface.

Carlos Drake, seikkailija.

Luku 14

Golfmailat lähestyivät vääjäämättä ja pian näkyi etteivät ne leijailleet itsestään vaan niitä piti kourassaan kauan sitten kadonnut Frank Victorstein, kalpeana ja partaisena kuin Gandalf konsanaan mutta selvästikin elossa. Kaikki muut leikkaussalissa olijat olivat olleet paikalleen jähmettyneenä aavemaisen näyn edessä mutta Frankin tultua esiin Elvander nappasi Voguensa esiin ja yritti muksauttaa sillä Carlosta, joka väisti notkeasti kuin viidakon pantteri (musta). Lydia päätti pyörtyä dramaattisesti toivoen edes jonkun huomaavan ja pelastavan hänet, epäonnistuen surkeasti ja mäjähtäen lattialle kuin iso säkki uusia perunoita. Hemmo puolestaan hyppäsi roskakuiluun karkuun, päätyi lajitteluun ja vietiin Intiaan kierrätystä varten, tapasi siellä kauniin kierrätysvirkailijan ja eli onnellisena elämänsä loppuun asti. Pim ja Pam puolestaan säntäilivät paniikissa ympäri leikkaussalia, sen verran kuitenkin hilliten pahinta paniikkiansa, että onnistuivat varastamaan kaiken irtonaisen tavaran. Elvander jatkoi lehdellä huitelemista osumatta kuitenkaan yhtään mihinkään. Frank saavutti Carloksen ja lausui tähän tapaan: "Carlos, sinun pitää mennä lähimpään pesulaan, siellä tapaat Lungin, hän näyttää sinulle totuuden aivan niin kuin hän näytti minulle totuuden. Häneltä saat myös ensimmäisen vihjeen naamarimysteerin ratkaisemiseksi, ja tietysti myös puhtaat kalsarit". "Minä otan tehtävän vastaan", sanoi Carlos pöydällä makaavalle Philomenonille. Carlos kamppasi ohimennen Elvanderin nurin, elvytti Lydian takaisin tajuihinsa, harjasi hampaansa ja antoi tontuille terapiaa niin, että heidän paniikkinsa hellitti. "Kiitos Frank, olen sinulle yhden velkaa", Carlos sanoi kalpealle partaveijarille. "Siispä ylös, alas ja eteenpäin". Carlos potkaisi Elvanderia kylkeen ja kaappasi Pimin ja Pamin mukaansa ja lähti kohti uloskäyntiä vain havaitakseen, että ovet olivat välikohtauksen aikana kadonneet jonnekin.

Missä on pesula?

Missä ovat ovet?

Missä on järki?

Vastaukset näihin kysymyksiin ja paljon muuta seuraavassa jaksossa tarinassa, Carlos Drake, seikkailija.