Day 38: Preparing for take-off

Käytiin pyörimässä viimeistä kertaa ennen matkan seuraavaa etappia Oulussa siskon ja vauvan kanssa, kaupoilla oltiin ja lopuksi sitten kahviteltiin Tähtitornin kahvilassa Merikosken siltojen kupeessa. Oli syksyä ilmassa ja koulut ja työt jo alkaneet täydellä tohinalla ja me vaan pyörittiin kaupungilla keskellä päivää, hiukka outo fiilis. Ystävä ja kummityttö tulivat vielä meitä moikkaamaan, ja kävimme syömässä Puistolassa (jälleen kerran) ja sitten kahviteltiin siskon luona, aiemmin Huovisen leipomosta haetun pullasortimentin kera. Oulussa ollessa kuluu kahvia triplasti sen mitä muualla, hassua. Illalla paistettiin vohveleita ja valmistauduttiin reissuun. Pakkaaminen on ihan bläähhiä. Alkoi jo matkaperhoset lepatella masussa, ja sellaista lähdön angstia oli ilmassa. Eikä unikaan oikein tullut helpolla, siinähän se meni pyöriessä se yö.

Carlos Drake, seikkailija.

Luku 38

Carlos putosi alaspäin mutta lempeästi ja hitaasti, pilvien soljuessa hänen ympärillään. Hetken kuluttua smurffit ilmestyivät hänen rinnalleen (he inhosivat putoamista). Niin kuin aina, kun pudotaan elämä kulkee silmien edestä. Niin tässäkin tapauksessa, mutta koska Carloksen elämä oli ollut äärettömän tylsä, se oli nopeasti ohi. Alhaalla näkyi mielenkiintoisen oloinen Curling-ottelu, punaiset olivat ilmeisesti voitolla. Carlos ja smurffit putosivat edelleen alemmas. Nyt näkyi jo pari tyyppiä vääntelemässä rubikin kuutiota. Ja ennen kuin ehti smurffia sanoa, he läsähtivät maahan jättäen jälkeensä kaksi sinistä ja yhden kirkkaan lätäkön. (Idean copyright: Ronja P)


Aah, jokohan tämä surkea lätinä jo loppui?


Vastaus tähän kysymykseen seuraavassa jaksossa (juu, ei lopu ei) tarinassa Carlos Drake, seikkailija.