Day 30: Ravintolapäivä @ Oulu

Jee, Oulustakin löytyi 3 Ravintolapäivään osallistujaa! Kohtalon sallimuksesta yksi niistä oli parin korttelin päässä siskon luota, joten suunnistimme tietysti sinne tsekkaamaan tarjonnan. Kahvila Piipahappa (= tuu käväseen oulun murteella) tarjosi itse tehtyjä leivonnaisia kuutta eri sorttia, ja tietysti kahvia ja teetä. Otimme totta kai joka sorttia, mitenkäs muutenkaan. Kaikki olivat hyviä, eikä hinta päätä huimannut, 0,5 - 1 euro kappale. Voitti monet Helsingin keskustan kahvilat tasollaan, joten hyvillä mielin lähdimme kahvilasta. Päästiin lehteenkin, kun Kalevan toimittaja oli myös paikalla tekemässä juttua (löytyy huomisen Kalevasta tai www.kaleva.fi). Tosi kiva idea nämä pop up -ravintolat ja kahvilat, hatunnosto idean keksijöille. Tässä olisi potentiaalia ulkomaillekin.

Iltapäivästä käytiin testaamassa toinenkin pop up -kahvila ja pikaisesti pyörähdettiin kaupungilla, illalla poimittiin punaviinimarjoja siskolle ja nyt voisi vaikka rentoutua Kuninkaan paluuta katsellen. Huomenna olisi töihinpaluu, jos olisin pitänyt neljän viikon kesäloman. Ihan käsittämättömän nopeasti nämä viikot ovat menneet. Paljon terveisiä kollegoille, ja mukavaa syksyä!

Mmm, hyvä on tarjonta laittomassa pop up -kahvilassa! Mmm, good selection of pastries in the illegal pop up cafe!

Onneksi aikuisena voi päättää ottaa vaikka kaikkea jos ei tiedä minkä valitsisi. One of the pleasures of being a grown-up is that if you can't decide which cake to take you can take them all.

Carlos Drake, seikkailija.

Luku 30

Jostain kivipaasien takaa alkoi nousta paksua sumua eri väreissä, oli sinistä, vihreää, keltaista, violettia ja okraa. Pian sumusta muodostui erittäin räikeisiin ja mauttomiin vaatteisiin pukeutunut jättiläinen, jolla oli turkoosi silinteri päässään ja piparmintturaidoilla koristeltu kävelykeppi kädessään. "Auu, Iihh ihhh, unf", äänteli jätti ja veti moonwalkia pitkin puron pintaa hopeahansikas välkkyen. Rabbi otti haasteen vastaan ja alkoi stepata entistä kiivaammin. Carlos ja tontut eivät voineet kuin tuijottaa suut auki tätä tanssin ilotulitusta. "Ou jee, mä olen tanssin ylijumala, grooven kingi, eläkeläisten painajainen, jiihaa!" Jätti veti pinkin kanin silinteristään ja alkoi painaa poskivalssia eläinparan kanssa. Sillä aikaa rabbi oli kehitellyt aivan uusia ja ennekuulumattomia liikkeitä ja pyöri hyrrän lailla metrin verran ilmassa. Carlos sai vihdoin silmänsä irti tanssivasta parivaljakosta ja lähti hivuttautumaan kohti luolan toista päätä, missä tunneli näytti jatkuvan. Pim ja Pam seurasivat vanavedessä. Jätti oli hylännyt kaninsa ja saanut rabbin rinnalleen. He tanssivat seuraa johtajaa kisaa, molempien vuorotellessa johtajan asemassa. Rabbi oli juuri johtajana ja antoi huikean näytöksen jalkojen liikkuessa ääntä nopeammin ja käsien heiluessa kuin tuulimyllyn siivet. Jätti teki perässä aivan yhtä taitavasti, kisasta näytti selvästi tulevan pitkä ja rankka. Carlos ja tontut pääsivät luolan toiseen päähän ja astuivat tunneliin. Samalla hetkellä välähti kirkas valo, ja kun he taas näkivät jotain, tunneli oli kadonnut ja he olivat jossain ihan muualla.

Minkälainen mahtaa olla sunwalk?

Pitävätkö kanit minttuteestä?

Vastaukset näihin kysymyksiin ja paljon muuta seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.