torstai 3. marraskuuta 2011

Day 104: No interwebz today

Aloitimme aamun taas uinnilla altaassa, ja aamupalan jälkeen lähdimme merenrantaan kävelemään ja ottamaan aurinkoa. Hyvin olemme jo tottuneet +30 lämpöön, siinä auttaa kovasti kun on ilmastoitu asunto. Puolenpäivän jälkeen lähdimme uudelleen Smithfieldin ostoskeskukseen hakemaan internetyhteyttä, ja ostimme Telstran starttipaketin jonka pitäisi riittää kuukaudeksi. Täällä on ihan samanlainen systeemi kuin Saksassakin, joten tiesimme jo miten homma toimii. Lounaaksi vedimme pikkusubit ja sitten palasimme bussilla takaisin kotiin viettämään teehetkeä. Olemme olleet ilman kahvia nyt muutaman päivän, päätimme olla teenjuojia kunnes vatsat vähän toipuisivat Fijin koettelemuksista, erityisesti kun ei mistään tunnu saavan hyvää kahvia. Marchea on ikävä, ja haikeana olemme muistelleet aamukahveja kotona korvapuustien kera.

Ryhdyimme suurin odotuksin asentamaan nettikapulaa, mutta voih, eihän se mokoma suostu asentumaan, joten se siitä. Täytynee huomenna mennä takaisin liikkeeseen kysymään neuvoja, ja jos mikään ei auta, niin sitten käydään jatkossa resortin toimistolla päivittämässä blogi ja lukemassa meilit. Ensimmäinen hämähäkkihavainto tehtiin tänään; vessan lattialla hyppeli sentin kokoinen musta hämppis, onneksi niin pieni. Päivän paras juttu aamu-uinnin ja auringon ohella oli inkiväärin makuiset nallekarkit, nam! Ja huomasimme että Australiassa myydään paikallista lakua, yllättävää kun olin siinä uskossa että laku on lähinnä Pohjois-Eurooppalainen juttu. Ja täällä saa paikallisia avokadoja, banaaneja ja mangoja pariakin eri sorttia, tuplanam. Ja liha on todella halpaa, kaupasta sai kilon verran sisäfilepihvejä kuudella eurolla, ja kanan ja kengurun liha oli vielä halvempaa. Ja Ranskasta rahdattu Perrier on halvempaa kuin Suomessa, sitä on vaikea ymmärtää.

Carlos Drake, seikkailija

Luku 104


Aswand oli juuri päiväunillaan, kun hälytykset pärähtivät soimaan. Hän sai heti tilanneraportin kaikista sensoreista. Sotajoukon kimppuun hyökättiin rajusti eri suunnilta. Kesti hetken ennen kuin Aswand ymmärsi mistä oli kyse. Myyttiset Avaruusrobottimegasaurukset tulivat juuri esiin häiveverhojensa takaa. Ensimmäistä kertaa puolielämänsä aikana Aswand tunsi pelkoa. Avaruusrobottimegasaurukset (sanokaapa se nopeasti kymmenen kertaa peräkkäin), olivat myyttinen rotu, joiden uskottiin olevan peräisin vielä myyttisemmältä Alkuauringolta. Heidän uskottiin tuhoutuneen ensimmäisessä galaksien välisessä taistelussa ja sitä seuranneessa Ensimmäisessä Lopussa. Aswand näki nyt omin silmin, että Avaruusrobottimegasaurukset (kyllä, se on kiva sana) olivat olemassa. Saurukset (Avaruusrobottimega) syöksyivät kohti sotajoukkoa mahtavat kidat ammollaan. Aswand laittoi liikkeelle kaikki mitä häneltä löytyi Sauruksia vastaan, sitten hän risti lonkeronsa ja toivoi parasta (ja rukoili heimojumalansa Suuren Oktopussin nimeen).


Miten taistelussa käy?


Pääseekö Aswand jatkamaan päiväuniaan?


Kumman sotajoukon puolella meidän pitäisi oikein olla?


Vastaukset näihin megalomaanisiin kysymyksiin ja paljon muuta megaanista seuraavassa jaksossa Carlos Drake, seikkailija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti