sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Day 128: Sunny Sunday in Cairns

Aurinko herätteli meidät jo varhain ja lähdimme rannalle makoilemaan pariksi tunniksi. Lounaan jälkeen teimme matkajärjestelyjä ja otimme vielä lisää aurinkoa altaan reunalla, ja lopuksi viilensimme kuumenneet kehot pulahtamalla altaaseen. Nyt jaksoin uida sen päästä päähän tauotta, edistystä on siis tapahtunut. Skype-tunnin jälkeen lähdimme vielä meren rannalle uimaan, näin viimeisen illan kunniaksi. Aallot olivat rauhallisemmat kuin viimeksi ja uikkaritkin pysyivät päällä, mutta silti se aaltojen voima tuntui hurjalta ja hauskalta. Illalla piti siivota, pestä pyykkiä, tehdä ruokaa ja pakata, blääh. Haikeana jätämme Trinity Beachin kotimme taaksemme. Nopeasti tämä kuukausi kului, vaikka se onkin mennyt lähinnä leväten ja aurinkoa ottaen. Mikä oli tietysti tarkoituskin. Levänneinä käymme siis uusia seikkailuita kohti.



Carlos Drake, seikkailija

Luku 128


Tontut katselivat kiinnostuneina, miten Pom putosi ja hänen sätkivä hahmonsa pieneni (jo ennestäänkin pienestä) ja katosi sitten kokonaan. Juuri kun he aikoivat huutaa Pomin perään, he näkivät pienen pisteen, joka tuli lauttaa kohti kovaa vauhtia. Pian he näkivät, että se oli Pom, joka oli ottanut sankarillisen Teräsmiesasennon. Ei mennyt kuin hetki ja Pom laskeutui lautalle kuin Nadja Komanenchi ikään. "Tadaa!", Pom sanoi ottaen dramaattisen mutta kuitenkin tyylikkään Hämähäkkimiesasennon. "Oooh!", huokaisivat muut tontut yhteen ääneen. "Vau, kaverihan osaa ihan oikeasti lentää!", Pim sanoi kateellisena. "Miten sinä tuon teit?", Pam kysyi aivan yhtä kateellisena. "Nooh, minussahan on tätä supersankariainesta ollut aina enemmän tai vähemmän. Nyt olen vain päästänyt sisäisen sankarini vapaaksi (aikamoista puppupuhetta, mutta sellainen Pom on aina ollut). Mutta ei hätää, sankareita me ollaan kaikki, kun oikein peiliin katsotaan. Ajattelin äsken vähän säikäyttää teitä. Yritin olla niin kuin en muka osaisi lentää ollenkaan. Meinasin juuri lentää takaisin teidän luo, kun sattumoisin laskeuduin yli satakiloisten trampoliinille ja ponnahdin siitä ylöspäin. Tokihan se antoi vain vähän lisävauhtia, olisin ilman muuta voinut lentää ominkin voimin yhtä nopeasti", selitteli Pom. Muut tontut katsoivat häntä hiukan epäillen. "Jos sinulla on sellaiset supervoimat niin voit varmasti auttaa meitä yhdessä pienessä, tai oikeastaan viidessä pienessä ongelmassa. Meitä seuraa viisi epäilyttävän näköistä tyyppiä tuolla ylhäällä. Sinähän voisitkin käydä juttelemassa niille ja jos ne ei asetu niin laitat ne kuriin ja nuhteeseen superhauiksillasi", Pum sanoi (Pum oli yllyttäjätyyppiä). "Sehän onnistuu! Ylös ylös ja menoksi sanoi Anni Lenoksi!" (teeveen taukojumpan vetäjä), Pom huuteli täynnä itseänsä. Hän nosti oikean kätensä kohti taivasta ja ponnisti jaloillaan. Hän seisoi siinä useamman sekunnin ajan. Mitään ei tapahtunut.


Osaako Pom tehdä kolmoisvoltin?


Osaako tonttunelikko tehdä neliön?


Vääntääkö Pom viisikosta kahdeksikon?


Vastaukset näihin kolmeen kysymykseen ja paljon muuta laskennallista seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti