Tällä setillä voin valloittaa Suuren Valliriutan. With this set I can conquer the Great Barrier reef. |
Carlos Drake, seikkailija
Luku 111
Jonka Raimo "Höyry" Häyrinen selostaa:
"Carlos seisoo ja tuijottaa Elviiraa, hän on sanaton kuin hämäläinen latotansseissa. Pom hyppii Carloksen vasemmalla laidalla kuin vähämielinen. Tilanne elää koko ajan. Nyt Elviira liikkuu tiukasti kohti Carlosta, liike on sulavaa kuin balleriinalla ja sehän Elviira on ollutkin. Homma sujuu ihan vanhasta muistista, vain tyllihame puuttuu. Pom vuorostaan lopettaa hyppimisen ja yrittää kunnon tsekkitaktiikalla päästä Carloksen oikealle puolelle. Pomhan oli nuoruudessaan melkoinen puolenvaihtaja ja takinkääntäjä, ei muuta kuin lisää purkkaa poskeen ja menoksi. Nyt Elviira on jo päässyt lähietäisyydelle ja nappaa Carloksesta kiinni kuin aikanaan Karelin Johanssonista, ja sitten mentiin. Kunnon halit kehiin ja Pom ennätti siinä tunkea väliin ja litistyi ja muhevoitui kuin amerikkalainen pannukakku, joka muuten oli Abraham Lincolninkin herkkua. Kyllä ne amerikkalaiset osaa. Mutta takaisin otteluun. Salin seinälle avautuu ovi ja siitä tulee lauma vihreitä pieniä miehiä, jotka syöksyvät kolmikon kimppuun kuin herhiläiset. Aijai, nyt on paha paikka. Nyt pitäisi Carloksen näyttää vähän seikkailijan elkeitä ja sisua. Mutta nyt nähdäänkin miten Elviira antaa tuulla ja tuosta noin lähtee vihreää käppänää kuin tykin suusta. Tätä ihmetellään vielä kiinassakin tänä iltana. Pomkin lähtee mukaan hyökkäykseen oikeaa laitaa pitkin. Hän on vieläkin aivan litteä mutta pyrkii hanakasti lähitaistelutilanteisiin. Ja Pom! Noin lentää vihreä ja pieni niin kuin jalapeno meksikolaisen lautaselle. Taistelun on armotonta ja kovaa. Carlos yrittää parhaansa mutta yksi vihreä menninkäinen taklaa häntä niin, että tyrät rytkyy. Oivoi, onneksi Carloksella on ässä hihassaan, hän heittää sen kohti vihreää pätkää mutta ohi menee. Ja sieltä tulee lisää vihreitä miehiä. Nyt on paha paikka. Kolmikkomme hakee parempaa hyökkäysasemaa ja he pääsevätkin seisomaan rinnakkain. Nyt on ilmassa jo kansallisjuhlan tuntua. Vihreiden valmentajalla taitaa kohta olla nitron ottamisen paikka. Ja siitä lähtee kunnon hyökkäys. Vihreitä kaatuu kuin ruista sadonkorjuuaikaan. On se komea näky. Tässä ihan liikuttuu ja solmio tärisee. Mutta mitä nyt? Vihreät eivät annakaan periksi vaan ottavat toisistaan kunnon kyynärvarsilukon ja piirittävät kolmikkomme kuin Napoleon aikanaan Moskovan. Taistelu on hurjaa eikä sääliä tunneta eikä varsinkaan anneta, näin isoätilläni oli tapana sanoa, kun hän keitti aamupuuroa. Mutta se siitä. Nyt näyttää siltä, että taistelu on tällä erää hävitty. Pienet ja vihreät saavat kolmikkomme nurin ja näin on peli pelattu. Ei muuta kuin pillit pussiin ja huomenna uudestaan. Lopetan täältä tähän, kiitos ja hyvää yötä."
Ketä ovat nämä pienet vihreät miehet?
Pitävätkö he vihreistä kuulista?
Vastaukset näihin vihreisiin kysymyksiin ja paljon muuta pientä seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti