Day 84: Washing, walking and shopping

Pyykkipäivä. Nyt saimme kokea tuon elokuvista niin tutun itsepalvelupesulakonseptin. Se oli tylsää. Kun pyykit oli pesty ja kuivattu ja viikattu, lähdimme taas helteeseen kävelemään. Ensin haettiin pikaenergiaa hotellin vieressä olevasta dinerista, ja sitten käveltiin Japan Towniin jossa oli betonipagoda. Käytiin myös japanilaisessa designkaupassa, jossa oli kaikkea hassua kauniisti esillepantuna. Japanilainen estetiikka kyllä vetoaa meikäläiseen, kaikki oli niin somaa. Vaelsimme sieltä Alamo Squarelle ihmettelemään hyviä näkymiä kaupunkiin ja aukion reunalla olevia kuuluisia taloja, jotka ovat kestäneet maanjäristyksen toisensa jälkeen. Sitten suuntasimme entiselle hippialueelle Height Streetille, joka nyt oli kovin tylsä asuinkatu alkupäästä ja turistirysä loppupäästä. Height Streetin puolivälissä oli Buena Vista Park, joka ei kyllä ollut puisto suomalaisessa mielessä, vaan hemmetin korkea kukkula jonne kiipeäminen kävi jo työstä. Näkymät palkitsivat, näimme jopa Golden Gate -sillan ilman sumua tällä kertaa. Paluumatkalla alas näimme kolibrin! Kävelimme Heightin loppuun asti ja kävimme ihmettelemässä isoa Golden Gate Parkia, mutta aika ei riittänyt sen tarkempaan tutkimiseen tällä kertaa. Näkemättä jäi siis biisonit ja vampyyriorkideat. Oli tullut pysähdeltyä kaupoissa matkan varrella sen verran, että iltahämärä alkoi laskeutua ja päätimme turvautua julkisiin kulkuneuvoihin että jaksaisimme shoppailla paremmin. Ystävällinen alkuasukas neuvoi miten pääsemme helpoiten keskustaan, ja niinpä köröttelimme jonkin ajan päästä sähköbussilla oikeaan suuntaan samalla asuintaloja ihaillen. Keskustaan päästyämme poikkesimme muutamaan vaatekauppaan ja viimeisessä vihdoin tärppäsi: Macy'sin alennusrekistä löytyi hellemekkosia, eikä maksanut juuri mitään. Voi sitä onnea!

Painted Ladies -nimiset talot Alamo Squaren laidalla ovat kestävää lajia. These houses facing the Alamo Square are called Painted ladies and they are very endurable.

Somat porrasvahdit Height Streetin varrella. Cute statues guarding stairs by the Height Street.

Kauhean pitkä ja jyrkkä nousu Buena Vista Parkin huipulle. Terribly long and steep rise to the top of the Buena Vista Park.

Carlos Drake, seikkailija

Luku 84

Pikku-Carlos astui karkkikioskin sisälle ja unohti lopullisesti kaikki huolensa. Vanha kioski oli sijainnut samassa paikassa vuosikymmeniä. Omistajana oli ollut koko kioskin olemassaolon ajan vanha kärttyinen rouva, joka vaani jokaista kioskiin tullutta koululaista kuin mahdollista karkkivarasta. Se ei ollut mikään ihme, kioski oli kuin jokaisen lapsen unelma. Pitkä ja kapea tila oli täynnä hyllyjä lattiasta kattoon ja jokainen hylly oli täynnä erilaisia karkkeja, suklaita ja leivonnaisia. Kioskin yhdessä nurkassa oli yksinäinen lattialla seisova pyörivä hylly, jossa oli muutama pölyyntynyt pienoismalli kaupungin rumasta kirkosta ja jokunen ikivanha postikortti. Carlos käveli peremmälle ihastellen kaikkia ihania herkkuja. Jostain matalan myyntitiskin takaa vilahti happaman näköinen naama, omistajarouva siellä vaani mahdollisia myymälävarkaita. Carlos käveli kioskin perälle, missä sijaitsivat hänen suosikkikarkkinsa ja myöskin hänen suuri heikkoutensa kookosmazariinit. Tällä kertaa hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa mazariineihin mutta hän saisi pussillisen autoja ja ehkä vielä pari sokeripalaa (vaahtokarkki). Hän kurotti juuri kättään ottaakseen karkkipussin hyllystä, kun hän sattui vilkaisemaan ikkunasta kadulle. Siellä hän näki kuinka rinnakkaisluokan pojat olivat juuri tulossa koulua ympäröivän aidan yli kohti kioskia. Carloksen sydän lähti laukkaamaan hurjaa vauhtia ja hänen jalkansa menivät makarooniksi. Hetken aikaa hän ei osannut tehdä yhtään mitään mutta sitten hän sai paniikkikohtauksen ja juoksi ulos kioskista. Tässä vaiheessa rinnakkaisluokan pojat olivat jo päässeet aidan yli ja odottivat kadun reunassa, että liikenteeseen tulisi tauko. Suurin pojista huomasi Carloksen ja hihkaisi muille jotain jolloin he kaikki katsoivat Carlokseen päin. Carlos lähti juoksemaan henkensä edestä kioskin takana sijaitsevalle pihalle. Hän kuuli takaansa kuinka pojat lähtivät huudellen hänen peräänsä. 


Paraneeko Carloksen kunto, kun hän joutuu juoksemaan niin paljon?


Saako hän koskaan karkkipussiansa?


Pääseekö hän pakoon?


Vastaukset näihin kysymyksiin ja paljon muuta seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.