Day 264: Sightseeing

Olimme varanneet aamuksi tuk tuk -kyydin viemään meidät Killing Fieldsille, Royal Palaceen ja Tuol Sleng -vankilaan. Aamupalan jälkeen huristelimme siis ruuhkaisilla kaduilla pakokaasujen seassa tuk tukin kyydissä ja katselimme elämänmenoa ympärillämme. Uuden vuoden juhlallisuuksien lähestyessä paikalliset lähtevät sukuloimaan ja lomailemaan rannikolle, joten tiellä näkyi paljon pakettiautoja, jotka olivat niin täyteen ahdettuja että matkustajia oli pahimmillaan katolla tai roikkumassa sivuovista, ja laukkuja ja nyssäköitä ja mopoja pursusi avoimista takaluukuista. Aloitimme kierroksemme kaupungin ulkopuolelta Killing Fieldsiltä, jossa Pol Potin ja puna-khmerien aikaan tapettiin paljon ihmisiä. Paikalle oli pystytetty monumentti, Memorial Stupa, johon oli koottu vainajien luita. Alueella saattoi tehdä pienen kierroksen kuulokkeista kommentointia kuunnellen, se oli koskettava kokemus enkä halua sitä sen enempää netissä riepotella. Kamalaa kuultavaa, ja veti kyllä hiljaiseksi. Jatkoimme matkaamme Tuol Slengin vankilaan, jossa kerrottiin kuinka puna-khmerit kuulustelivat ja kiduttivat vankeja tunnustusten saamiseksi. Kesken kaiken sain aivan järkyttävän kovan päänsäryn, ja vankilakierros meni minulta hieman muissa maailmoissa, mikä oli kyllä hyvä, sen verran järkyttävä kokemus se kierros oli kuvineen kaikkineen. En voi suositella heikkohermoisille. Jouduimme pyytämään kuskia käyttämään meitä guesthousessamme hakemassa lääkettä, onneksi olimme lähellä. Tarkoitus oli jatkaa vielä Royal Palaceen, mutta en pystynyt enää lähtemään vaan jouduin jäämään vuodepotilaaksi. Kari kävi maksamassa kuskille ja lepäilemme sitten parisen tuntia huoneessamme, kunnes päänsärky katosi. Lähdimme illan päälle kävellen tutustumaan lähiseutuun ja etsimään jotain kivaa ruokapaikkaa. Ruoan metsästys osoittautuikin vaikeammaksi kuin luulimme, jostain syystä mitään sopivaa paikkaa ei tullut vastaan ja nälkä vain kasvoi kasvamistaan. Kävimme vilkaisemassa Sorya Shopping Centerin food courtin, jossa piti olla hyviä ja edullisia katukeittiö-tyyppisiä ravintoloita, mutta jotenkin nekin ruoat näyttivät niin kuivilta ja riisisiltä, ettei huvittanut jäädä sinne syömään. Ylhäältä näköalatasanteelta bongasimme  alhaalla kadulla olevan ravintolan, jossa kävi kova kuhina, ja suunnistimme sinne syömään. Tarjoilija suositteli perinteistä khmer-tyylistä barbecueta, joten otimme sellaisen, vaikka vähän epäilytti että osaammeko toimia oikein grillin kanssa. Pöytään tuotiin pieni hiiligrilli, jonka päällä oli iso köntsä possunihraa. Saimme myös lautasellisen ohuita marinoituja härän suikaleita ja isoja katkarapuja raa'an kananmunan kanssa, dippikastiketta, voita ja chilejä. Tarjoilija näytti että voi laitettiin grilliastiaan ja grilliosaa siveltiin ihralla, ja sitten siinä saattoi paistaa kananmunassa pyöriteltyjä lihoja ja rapuja. Teimme työtä käskettyä ja paistelimme lihat ja ravut, hieman sitkeitä olivat mutta ihan hyviä. Jotain lisuketta silti jäi kaipaamaan, olisi varmaan pitänyt tajuta tilata myös riisiä ja muuta syötävää. Pyörähdimme kaupassa ostamassa kasan eksoottisia hedelmiä ja kävelimme sitten iltameininkiä katsellen takaisin guesthouseemme.

Tuk tukin kyydistä on kiva katsella katukuvaa. It's nice to watch the streets when in tuk tuk.

Lähestyvä uuden vuoden juhla saa ihmiset liikkeelle ja pakut täyteen. People are  hopping in their fully packed vans to get out of town because of the New Year's celebration.

Memorial Stupa in the Killing Fields.

Markkinahumua. Market place.

Phnom Penh center.

Perinteistä khmer-barbecueta illalliseksi. Traditional Khmer barbecue for dinner.

Carlos Drake, seikkailija

Luku 264

Matti meni seisomaan kojetaulun eteen ja painoi vihreää nappia. Ääni (joka muistutti erehdyttävästi James Earl Jonesin ääntä) sanoi: "Ensimmäinen kysymys: Olenko isäsi? Totta vai ei?" Matti painoi punaista nappia. "Oikein! Toinen kysymys! Krutov vai Kasatonov?" Matti painoi vihreää nappia. "Oikein! Kolmas kysymys! Bjarne B Reuter?" Matti epäröi hetken mutta painoi sitten keltaista nappia. "Oikein! Neljäs kysymys! Lähdetkö kanssani treffeille?" Kysymyksen kuullessaan Matti punastui niin, että näytti lonkerotomaatilta. Hetken mietittyään hän painoi vihreää nappia. "Oikein!", ääni sanoi. 

Kenen kanssa Matti lupautui treffeille?

Miksi Matti vastasi myöntävästi?

Tuleeko Ona nyt mustasukkaiseksi?

Vastaukset näihin kysymyksiin ja paljon muuta seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.