sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Day 135: Adelaide's Botanic Garden

Aamupalan jälkeen lähdimme kävelylle aurinkoiseen Adelaiden kaupunkiin. Päätimme käydä katsastamassa Botanic Gardensin, kun sellainen sattui olemaan lähellä meitä. Puistossa oli myös viinikeskus, jossa kävimme pikaisesti. Parasta antia puistossa olivat Amazon Water Lily House ja kaktukset. Kävelimme sieltä North Terracelle, jolla oli useita vanhoja rakennuksia siirtomaa-ajoilta. Matkan varrelle osui museo, jossa kävimme viilentymässä ilmastoiduissa tiloissa. Museon kokoelma ei ollut mielenkiintoinen mutta rakennus oli hieno. Kun emme enää jaksaneet kävellä kaupungilla, palasimme hotellille tekemään kotihommia eli pyykinpesua, iltapalaa ja blogin päivittämistä.

Tällaisia pikkutaloja oli siellä sun täällä, joissakin asuttiin, joissakin oli yrityksiä. Little houses like this were quite common, some were homes, some businesses.

Tyypillinen katu Adelaidessa, todella leveä autotie ja matalahkoja eri tyylisiä taloja sen varrella. TYpical street in adelaide; really wide road for cars and quite low buildings in different style along it.

Ihmisillä on kova tarve jättää jälkensä missä sitten käyvätkin. People have strong urge to leave their mark wherever they visit.

Amazon water lily tarjoaa paheellisen yökerhon ampiaisille hoitaakseen pölytyksensä. Amazon water lily offers a decadent night club for bees to take care of its pollination.

Kaunis kasvihuone ja kaktuksia. Beautiful glass house and cacti.

Ooh, I'm so cute!






Adelaidessa on paljon kirkkoja. In Adelaide there a lots of churches. 
Juhlakatu, muttei päivän valossa. Party street, but not in daylight.


Carlos Drake, seikkailija

Luku 135

Carlosta suomalaisen elokuvan tyyliin (mustavalkoisena).

Kapakka on synkkä ja hiljainen. Vain kolme miestä istuu yksinäisen pöydän ääressä. Ainoa valo tulee vanhasta himmeästä hehkulampusta, jonka ympärillä pyörii pari kärpästä. Pöytä on valkoista likaista laminaattia ja tuolit on päällystetty harmaalla vinyylillä. Miehet istuvat lasit edessään mitään puhumatta. Keskellä pöytää on kaksi pulloa koskenkorvaa, toinen pullo on tyhjä ja toinen on puolillaan. Jokaisen miehen suupielessä käryää punainen nortti. Pöydällä oleva tuhkakuppi on täynnä vanhoja tupakantumppeja. Miesten kasvot ovat uurteisia ja väsyneitä. Heidän pukunsa ovat ryppyisiä ja huonosti istuvia. Kukaan ei vieläkään sano mitään. Välillä joku miehistä vaihtaa asentoa tuolissaan saadeen vinyylin narisemaan. Nortit käryävät ja yksi miehistä juo lasistaan. Hetken päästä muutkin siemaisevat laseistaan. Hiljaisuus jatkuu. Nortit käryävät. Vinyyli narisee. Kärpäset surisevat. Ulkona sataa ja tuulee. Nortit käryävät. Miehet täyttävät lasinsa. Vihdoin yksi miehistä rikkoo hiljaisuuden: "Se on notta niin, että sinä Carlos olet aika surkea jätkä!" Hiljaisuus jatkuu. Carlos imee norttia ja juo kossua. Tunnin päästä hän vihdoin vastaa: "Niin olet muuten sinäkin Philomenon!" Hiljaisuus jatkuu. Ulkona sade kiihtyy ja tuuli voimistuu. Nortit käryävät. Kossua kuluu. Kolmas mies avaa suunsa: "Se olis huomenna sitten sunnuntai!" Puolen tunnin hiljaisuus. Kärpäset lähtevät jonnekin muualle. "Niin on", vastaa Carlos. Norttia, kossua ja hiljaisuutta seuraa. "Kirkkoonkin pitäis mennä, vaikka heinät on vielä niittämättä!", sanoo Philomenon. Norttia yms. yms. "Näin on", vastaa Carlos. Miehet miettivät tätä totuutta seuraavat viisi tuntia. 

Onko huomenna todellakin sunnuntai?

Meneekö Philomenon kirkkoon?

Vai niittääkö hän heinät?

Vastaukset näihin mustavalkoisiin kysymyksiin ja paljon muuta synkkää seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti