Day 236: Karon Beach

Lähdimme taas palvomaan aurinkoa heti aamusta, tällä kertaa menimme viereiselle Karon Beachille. Se oli tuplasti Kata Beachin pituinen, mutta muuten hyvin samanlainen. Molemmille rannoille laskee haiseva likaoja, jonka läheisyydessä ei varmaan kannata pahemmin uida. Pari tuntia jaksoimme taas olla rannalla, ja sitten tuli huono olo ja piti lähteä siestan viettoon. Tänään oli kyllä viileämpi päivä kuin eilen, joten ihan niin hikisissä tunnelmissa ei tarvinnut kärvistellä. Herättyämme lähdimme syömään. Emme kehdanneet enää mennä kolmatta kertaa samaan paikkaan, joten menimme tällä kertaa viereiseen paikkaan, Kwong's Seafoodiin. Tietenkin parasta antia olisi ollut merenelävät, mutta otimme listan halvimmasta päästä pad thain ja kanaa tuoreen inkiväärin kera. Hyviä olivat, mutta Kari-parka ei nuhanenänsä kanssa maistanut mitään, vaikka veteli kaikki punaiset chilitkin ruoasta. Illalla menimme ihailemaan Karon Beachille auringonlaskua, ja katselimme sivusta kun jotkut pariskunnat innostuivat kuvaamaan toisiaan hyvinkin tyttökalenterityylisissä poseerauksissa. Mitäpä sitä ei tekisi että tulisi valokuva-albumiin vähän eloa, mutta saattaa siinä mummolla mennä kahvit väärään kurkkuun kun ne näkee.

Karon Beach.

Haiseva likaoja laskee mereen keskellä Karon Beachia. Smelly ditch runs straight to the sea in the middle of Karon Beach.

Tämä näytti hauskalta! This looked fun!

Chilejä kuivumassa talon katolla. Chilies drying on the roof.

Guest housemme kisuli. The cat from our guest house.

Kwongin paikassa söimme myöhäisen lounaan. We had a late lunch at Kwong's.

Kanaa inkiväärissä ja pad thai. Chicken in ginger and pad thai.

Karon Beach illalla. Karon Beach in the evening.

Ukkonen alkoi nousta ja salamien alkaessa välähdellä lähdimme huoneeseemme. Thunder storm started to rise and when flashes began to appear we left to our room.

Viimeinen vilkaisu aurinkoon. The last look at the sun.

Carlos Drake, seikkailija

Luku 236

Kun Chopstick ja Plungi olivat vihdoin lakanneet nauramasta ja nousivat maasta vanha mies sanoi: "Kumpi haluaa aloittaa?" Chopstick oli oitis valmiina. Kaksi sekuntia myöhemmin hän makasi taju kankaalla. Seuraavaksi oli Plungin vuoro ja kaksi sekuntia myöhemmin hän makasi tajuttomana Chopstickin vieressä. Vanha mies pudisteli päätään ja sanoi itsekseen: "Ei taida kummastakaan olla vastustamaan Obdurlathia. Mutta, ehkä sopivalla harjoittelulla ja muutamalla erikoisaseella niin… Savataren tappara ja Goggurin kirves voisivat olla sopivia, jos vain löydän ne jostain. Hmmm…" Vanha mies jatkoi itsekseen mutisemista ja köpötteli rollaattorinsa kanssa maassa makaavien Chopstickin ja Plungin luo. Vanha mies kaivoi taskustaan likaisen nenäliinan ja vanhan Jerry Cottonin. Sitten hän heilutti nenäliinaa ilmassa lukien samalla ääneen Jerry Cottonia. Kun hän lopetti Chopstick ja Plungi heräsivät ja nousivat ylös. He kumarsivat vanhalle miehelle ja seisoivat sitten hänen edessään odottavan näköisinä. "Nimeni on Jouda ja olen valinnut teidät kaksi typerystä vaativaan tehtävään. Chopstickin, koska hänellä on ikuisen ruuan syömäpuikot ja Plungin, koska hänellä on ikuisen puhtauden kuppi. Valmennan teitä ja hankin  teille lisää aseita, koska tulette tarvitsemaan niitä!"

Puhuuko Jouda joutavanpäiväisiä?

Vai tosissaan onko hän?

Vastaukset näihin joutaviin kysymyksiin ja paljon muuta jouhevaa seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.