perjantai 30. maaliskuuta 2012

Day 252: Going japanese

Viime aikoina on ollut todella vaikea herätä ajoissa, varmaan siksi kun tietää ettei ole pakko eikä ole mitään kummempaa päiväohjelmaa ollut suunniteltuna. Yllättävän hankalaksi on osoittautunut myös olla tekemättä mitään, mieli kaipaisi koko ajan jotain aktiviteetteja ja retkiä. Mutta kun pitää säästää, äh. Silloin kotona suunnitellessa tuntui ihan hyvältä ratkaisulta tulla Thaimaaseen säästämään, ajateltiin että siellähän sitä voi sitten vaan makoilla rannalla tekemättä mitään ja rentoutua kerrankin oikein kunnolla. Omat rajat alkaa tulla vastaan siinäkin asiassa... itsetuntemus ainakin on lisääntynyt matkan seurauksena, ja hyvä niin. Ensi kerralla tietää taas paremmin.

Hoitelimme aamusta taas tulevia kuljetuksia, ne tulivat Songkranin takia kalliimmiksi mitä olimme ajatelleet, ja kävimme sitten pikaisella aamupalalla (possua ja paistettua riisiä ja kookoskeittoa) ja lähdimme taas rannalle. Tämä päivä oli kuumin tähän astisista, mieletön kuuma pölähdys löi vastaan kun astui ulos kadulle. Hiki virtaa valtoimenaan ja ainoa lohdutus on, että kuumuus näyttää vaivaavan myös paikallisia. Näimme eilen yhden thai-naisen kulkevan kadulla päässään sellainen sateenvarjohattu, joita joskus on esitelty Pirkka-lehden sivuilla japanilaisten hulluina keksintöinä. Rannalla kävellessä tuntui että nahka paahtuu, ja puolen päivän jälkeen oli pakko palata sisälle ilmastoinnin suojiin keräämään voimia. Palasimme taas siestan jälkeen rannalle uimaan ja kävelemään, ja näimme ihastuttavan koiranpennun joka ei millään halunnut mennä uimaan omistajan yrityksistä huolimatta. Kun saimme tarpeeksemme rantameiningistä, kävimme siistiytymässä ja menimme illalliselle japanilaiseen Fuji-ravintolaan. Menu oli oikein innostava, ja valinnanvaikeus vaivasi aluksi, mutta lopulta päädyimme ottamaan ramen-setit ja lisäksi kaksi erilaista sushi-settiä jaettavaksi. Tarjoilivat lappoivat astioita toisensa perään pöytään, ramen-seteissä olikin yllättävän paljon pikku juttuja mukana. Oli aivan ihanaa syödä pitkästä aikaa sushia! En ollut tajunnutkaan, miten paljon sitä kaipasin. Ja muutenkin tuntui hyvältä saada vaihtelua thai-ruoalle, jolla ollaan pärjätty jo monta viikkoa useita kertoja päivässä jopa. Jaksoimme juuri ja juuri syödä kaiken, ja onnellisina vyöryimme ravintolasta ulos ja huoneeseemme levähtämään. Ruoansulatusleffaksi katsoimme Paranormal Activity 2:n, eipä ollut kovin hyvä. Illalla surffasimme netissä etsimässä majoituksia ja muuta mukavaa, siihen saa kyllä aikaa kulumaan helposti tunteja.

Fuji: 2 x ramen set, 1 x grilled avocado pork sushi, 1 x sushi set; 670 bahtia (16.3 euroa)

Illallinen japanilaisessa ravintolassa, ihanaa vaihtelua ja niin herkullista! Dinner in japanese restaurant for a change, so delicious! 

Sushi oli syntisen hyvää pitkän tauon jälkeen. Sushi tasted so good after a long break.

Ramen oli myös herkullista. Ramen was also yummy.

Ei aavistustakaan mitä nämä olivat mutta älyttömän hyviltä maistuivat. I have no idea what these were, but they tasted real good.

Hauskat paistetut possujutut jotka oli täytetty avocadolla, tarvinneeko sanoakaan että ne olivat hyviä. Funny fried pork things that were filled with avocado. Needless to say, yummy.


Carlos Drake, seikkailija

Luku 252

Plungi ja Chopstick olivat edistyneet nopeasti opinnoissaan. Omaksuttuaan Humppa-Fun ja sen jälkeen Tango-Fun, Rumba-Fun, Squaredance-Fun ja Riverdance-Fun he nojasivat nyt toisiinsa Poskivalssi-Fun merkeissä. Tämä Humppa-Futa hitaampi mutta omalla salakavalalla tavallaan tehokas metodi oli ikivanha Viettely-Jutsun alalaji. Heidän hellän hetkensä keskeytti julmasti Jouda, joka ähisteli hitaasti paikalle rollaattorillaan. "Riittää!", hän karjaisi niin, että ohilentävä mehiläinen sai ikuisen kuulovamman ja trauman, jonka hoitoon tarvittiin useampi tunti terapiaa. "Harjoittelu riittää tältä erää. Saatte lähteä täältä hakemaan itsellenne aseita. Tässä ohjeet. Voitte lukea ne käveltyänne tunnin verran pohjoiseen päin. Ja nyt menoksi senkin retkut, ulko-ovi on tuolla päin!", Jouda sanoi ojentaen pienen paperilapun Plungille. "Nyt minä lähden ryypylle ja päivätirsoille!" Jouda käänsi rollaattorinsa ähisten ja puhisten ja suuntasi kulkunsa temppelin baariin.

Ovatko Plungi ja Chopstick nyt riittävän taitavia?

Löytävätkö he aseita?

Vai löytääkö joku aseenkäyttäjä heidät ensin?

Vastaukset näihin aseellisiin kysymyksiin ja paljon muuta kädenjatketta seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti