lauantai 24. maaliskuuta 2012

Day 246: Mastering the waves

Rannallamme on pari SUPin tarjoajaa ja olimme varanneet tänään SUP-laudat tunniksi aamukymmeneltä, jotta vihdoinkin pääsisimme kokeilemaan lajia. SUP tulee sanoista Stand Up Paddle, ja siinä seisotaan surffilautojen päällä ja melotaan yhdellä melalla. Saimme nopean opastuksen ja sitten vain lautojen päälle ja menoksi! Onneksi vesi oli lämmintä, niin ei tarvinnut arastella veteen putoamista. Ensin meloimme polvillaan hieman kauemmas rannasta ja nousimme sitten seisomaan laudoille. Alku oli horjahtelevaa mutta nopeasti jujusta sai kiinni ja pääsi eteenpäin. Yllättävän vaikeaa oli tasapainoilla laudan päällä, olin kuvitellut etukäteen että se menisi tuosta vaan mutta ei se ihan niin ollutkaan. Pari kertaa muksahdin veteen alussa, kun tuli aalto ja keinutti lautaa sen verran että kokemattoman tasapaino petti. Heti kun nosti katseen horisonttiin eikä tuijottanut veteen tai lautaan, alkoi pysyä pystyssä. Mitä syvemmälle meni, sen vähemmän oli aaltoja ja sen helpompi oli pysyä laudan päällä, mutta minä kun pelkään vielä vähän syvää vettä niin pysyttelin aina vähintään sata metriä rannasta. Seisten sai ihan eri näkökulman mereen ja jos vedessä olisi kaloja tai koralleja, niitä olisi helppo ihailla laudan päältä. Tykkäsin kovasti SUPista, ja tuli heti himo kokeilla uudelleen. Karin lauta ei ollut niin iso ja vakaa kuin minun, joten hänellä oli hieman haasteita pystyssä pysymisessä. Kuulemma olisi kivempaa jos ei koko ajan molskahtaisi veteen. Tarvitsemme ehdottomasti lisää harjoitusta, onneksi siellä Suomessakin voi lajia harrastaa!

SUPin jälkeen oli ihan väsynyt olo, ja piti päästä juomaan ja syömään. Kävimme lounaalla kadun varressa samassa halvassa paikassa kuin eilenkin. Levähdimme hetken ruoan päälle ja lähdimme sitten rannalle kävelemään ja aurinkoa ottamaan. Illalla kävelimme kohti Ban Saladania, sillä mukava pohjois-ruotsalainen SUP-opettaja oli antanut meille vinkin hyvästä tienvarsiravintolasta. Se oli ikävä kyllä suljettu juuri tänään, mutta sen edessä istuskeli muutama ystävällinen thaimaalainen, joilta kysyimme uutta ravintolasuositusta. Yksi heistä opasti meidät kävellen muutaman kymmenen metrin päähän pieneen ravintolaan, ja jäimme sinne syömään kun paikka vaikutti ihan yhtä hyvältä kuin muutkin. Söimme kanaa cashew-pähkinöillä, ja maksoimme peräti 60 bahtia (1,5 euroa) annoksistamme. Hyvää ruokaa se oli, ja kummasti tuo halpa hinta vielä antaa kivaa lisämakua. Ruoan jälkeen kiertelimme katsomassa iltamarkkinoita ja kävelimme sitten pimeydessä kulkukoiria väistellen majapaikkaamme. Onneksi oli taskulamppu mukana, täällä kun ei katuvaloja pahemmin näe. Meidän guest houseemme johtavalla pikkutiellä on pari "katuvaloa", eli ylhäällä kulkevaan sähkökaapeliin on suoraan yhdistetty ilman kupuja tai mitään sellainen energiansäästölamppu , joita meillä näkee kodeissa pöytälampuissa. Soittelimme vielä skypellä Suomeen ja kävimme päivän päätteeksi rannalla ihailemassa tähtitaivasta.

Pahoitimme mielemme, kun huomasimme että täällä kaikilla kissoilla on hännät poikki tai muuten vioittuneet ja mutkalla. Yhtään tervehäntäistä kisua emme ole nähneet. Pikku ressukat!

Surffi-babe. Mitä isompi sen parempi pätee varmaan myös surffilautoihin? Surf babe. Surely the bigger the better is true in surfboards?

SUP oli tosi hauskaa, kunhan pysyi laudan päällä! SUP was really fun, when you managed to stay on the board.

Kissaystävämme tulee aamuisin terassillemme juttelemaan ja pötköttelemään. Hänellä on häntä poikki, niinkuin kaikilla kissoilla joita olemme täällä nähneet. Our cat friend comes every morning to talk with us and have a nap on our terrace. Its' tail is missing a piece, like all the cats we have seen here.

Ruokapaikkoja tien varressa. Restaurants along the road.

Meidät opastettiin ystävällisesti tähän pikku ravintolaan. We were guided quite friendly to this little restaurant.

Ilta hämärtyy ja ihmiset lähtevät liikkeelle. Dusk is falling and people get moving.

Sunset.

Pimeällä tiellä ainoastaan valaistut kaupat ja ravintolat tuovat valoa. Only the lit shops and restaurants bring light to the dark road.


Carlos Drake, seikkailija

Luku 246

Raiku

Aalloissa Thaimaan
Laudalta tippui mies
Veteen lämpimään

3 kommenttia:

Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Eksyin tänne blogiinne ja jäin lueskelemaan, että missä kaikkialla olette käyneetkään. Nyt on ihan pakko kysyä, että miten nuo päivittäiset postauksenne, ovatko ne juuritkin aina kyseisltä päivältä päivämäärämielessä? Sillä jos näin, niin olemme mahdollisesti samoihin aikoihin Lantan lisäksi sattuneet Alice Springsiin ja Melbourneen. Tuota SUPia piti kokeilla, mutta jotenkin pääsi unohtumaan ja vasta tätä juttua lukiessa muistui mieleen. Nyt ollaan jo Khao Lakissa, joten se kokeilu jäi nyt sitten tältä reissulta. Hauskalta näyttää, joten ensi kerralla sitten :) Hyvää reissun jatkoa!

Tau kirjoitti...

Joo, pidämme blogia hieman niinkuin päiväkirjaa ja postaukset ovat kyseisiltä päiviltä. Huomasimme että muisti pettää niin nopeasti, että nyt jo menee päivät sekaisin kun muistelee menneitä, joten tarkoista päivämääristä on suuri apu. Kävimme pikaisesti tutustumassa blogiinne, ja huomasimme että olemme olleet aika useinkin samoihin aikoihin eri paikoissa (mm. ausseissa ja uudessa seelannissa), hassu yhteensattuma! Missä aiotte viettää loppuajan, jos saa udella?

Ihania kuvia teillä blogissa, tosi mukava katsella niitä, pitääkin palata ihan ajan kanssa tutkimaan lisää. Oikein ihanaa reissua teillekin!

Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Täällä Thaimaassa meinataan pyöriä ja aika näyttää missä osoitteissa. Nyt tultiin Prachuap Khiri Khaniin temppeleitä sun muuta töllistelemään. Jatko tästä on vielä tuntematon :) Ei kyllä olekaan kuin enää 3 viikkoa jäljellä :/

Lähetä kommentti