torstai 29. maaliskuuta 2012

Day 251: Deep fried and grainy

Aamulla hoidimme siirtymisen täältä Bangkokiin, ja olipa hyvä että tuli asia puheeksi emäntämme kanssa, sillä ihan viime tipassa saimme liput hänen kontaktiensa kautta järkättyä. Olisimme halunneet mennä junalla, mutta junat oli loppuunmyyty, kun näihin aikoihin kuulemma thaimaalaiset lähtevät lomalle Songkranin lähestyessä. Niinpä matkaamme nyt sitten katamaraani-bussi-yhdistelmällä Bangkokiin, ja ihan viimeisiä lippuja saimme. Minulla on näköjään vielä paljon opittavaa rennossa, suunnittelemattomassa impulssimatkailussa, kun alkoi heti tuntua että kaikki pitäisi järjestää etukäteen ettei vaan jää ilman paikkoja. No, yhtä huolta kevyempinä astelimme aamupalan (kanakeittoa ja possuriisiä) kautta rannalle käristämään nahkaa kunnes ankara polte ajoi meidät sisätiloihin. Sinnikkäinä palasimme kuitenkin pian uudestaan rannalle ja kävimme myös uimassa ensimmäistä kertaa täällä. Vesi oli järjettömän lämmintä ja aallot kiskoivat uikkareita uhkaavasti alas. Kun saimme tarpeeksemme rantaelämästä, lähdimme syömään Green Birdiin, jota oli kauheasti kehuttu netissä parhaaksi aidoksi thai-paikaksi. Menu oli niin laaja, ettei sieltä millään tahtonut löytyä mieleistä ruokaa, ja kysyinkin tarjoilijan suositusta. Jotenkin huomaamattamme kävi niin, että pöytäämme kannettiin neljää eri sorttista uppopaistettua ruokaa, ja voitte uskoa että aterian jälkeen oli täysinäinen olo! Suorastaan ehkä jopa raskas. Ruoka oli hyvää, mutta en nyt tiedä siitä parhaasta. Täytynee käydä uudestaan kokeilemassa muitakin ruokalajeja, hinta ei ainakaan päätä huimaa kun perusmättöä saa 40 bahtilla eli hiukka alle eurolla. Kävimme vielä kaupassa ja matkalla säälimme nälkäistä laihaa kisulia, joka anoi ruokaa surkeana miukumalla aterioivien thaimaalaisten vieressä.

Green Bird: deep fried spring rolls, deep fried crab cakes, deep fried sticky rice and chicken, deep fried bananas; 360 bahtia (8.8 euroa)


Illallisemme oli täysin deep fried, tässä banaaneja. Our dinner was totally deep fried, here the bananas.


Carlos Drake, seikkailija

Luku 251

Carlos ei jäänyt isoa miestä huonommaksi ja huusi takaisin: "Minun mutsini pystyy tekemään sinun mutsistasi saarioisten soselaatikkoa!" Iso mies hyppäsi alas suihkulähteestä (suihkunraikkaana) ja marssi Carloksen luo. "Minullapa on isompi kännykkä kuin sinulla!" Todisteeksi tästä mies tempaisi jostain suuren matkalaukun. "Ja tämä on vain ohjekirja! , mies sanoi. Tähän Carloksella ei ollut mitään vastinetta, joten hän otti esiin vasaran ja löi itseään polveen. "Ei tunnu missään!", hän kähisi tuskaisena. "Hoo!", mies sanoi ja otti esiin lekan ja löi sillä itseään otsaan. Hän rojahti oitis tajuttomana maahan niin, että kiltti heilahti. Carlos meni hiukan lähemmäksi katsomaan ja hetken kuluttua mies raotti toista silmäänsä ja sanoi: "Ei tuntunut missään!"

Mitä seuraavaksi?

Vastaus tähän suihkunraikkaasen kysymykseen ja paljon muuta tyrmäävää seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti