torstai 29. joulukuuta 2011

Day 160: Bondi Beach and Manly

Huolimatta huonosta säästä lähdimme aamupäivällä bussilla katsomaan ikonista Bondi Beachia. Harmi vaan että sää ei suosinut, toiveikkaana otimme kyllä uikkarit ja aurinkorasvan mukaan, mutta rannalla oli niin pilvistä ja tuulista, että meitä paleli. Muutama vesipisarakin tipahti, onneksi ei montaa. Bondi olikin yllättävän hiljainen, varmasti huonon sään syytä. Bondin kaupunginosa vaikutti mukavalta ja rennolta, kauppojakin siellä oli vaikka kuinka paljon. Palasimme puolenpäivän aikaan takaisin cityyn syömään, menimme tietysti Mad Mexiin takaisin ja kokkipoika muisti meidät jostain kummasta syystä, ja jutteli hetken kanssamme mukavia. Palasimme sitten hotellille pyykinpesuun, siellä kun oli sellainen mahdollisuus vieraille. Olimme aamulla lähtiessämme jättäneet takin taskuun pyykkikoneen kolikkoautomaattia varten kolme dollarin kolikkoa ettemme vaan vahingossa tuhlaisi niitä, ja hämmästyimme suuresti kun kolikot olivat hävinneet, tyhjä povitasku vain repsotti hieman. Joku ilkimys oli käynyt tutkimassa takin taskut ja ottanut kolikot mutta jättänyt muut tavarat. Luuli varmaan ettei kukaan kaipaa muutamaa kolikkoa taskun pohjalta, eipä tiennyt että olimme juuri varta vasten ne sinne laittaneet talteen. Lähdimme ilmoittamaan asiasta respaan, ja matkalla tapasimme siivoojien esimiehen ja kerroimme asiasta myös hänelle. Hän lupasi selvittää, mitä oli tapahtunut. Respassa sanoimme, että loppuajalta siivoukset saisi jättää tekemättä, kiitos vaan. Harmitti lähinnä sen takia, että joku on täällä kaivellut tavaroitamme, ei se pikkurahan menetys niinkään. Ja vielä neljän tähden hotelli. Pesimme kuitenkin pyykit, ja lähdimme sitten iltaretkelle Manlyyn, Sydneyn lahden suulla sijaitsevaan esikaupunkiin, jota on kehuttu kauniiksi rantakaupungiksi. Sinne piti mennä lautalla, lauttamatka kesti puolisen tuntia ja maisemat olivat komeat. Perillä haimme kartan ja lähdimme kävelemään Manly Scenic Walkia, joka kiersi kauniissa ranta- ja kalliomaisemissa. Aluksi reitti johdatti meidät vilkkaan kävelykadun kautta Manly Beachille, jossa kuhina olikin paljon hurjempi kuin aamupäivällä Bondilla, johtuen varmaan siitä että aurinko oli päättänyt tulla esiin. Siellä ihmiset kärvensivät itseään kuin sillit sumpussa, ja näimme monta tulipunaista selkää ja masua. En tykännyt tästä rannasta yhtään ruuhkaisuuden takia. Onneksi olimme nähneet Portlandissa upeita tyhjiä rantoja ja tiesimme, että tässä ei ollut koko totuus. Jatkoimme kävelyä polkua seuraten ja kiipesimme kalliolle kiertelemään meren rantojen yllä. Jossain vaiheessa polku muuttui aika vaikeaksi seurata, täällä päin maailmaa kun ei pahemmin harrasteta viitoittamista, ja pian kiertelimme tiheässä metsikössä ja autiolla kallion huipulla, eikä ristin sielua missään. Välillä tuli vastaan kylttejä, joissa sanottiin yksityisalue, vaara, kulku omalla vastuulla ja muuta mukavaa. Lautan lähtöön ei ollut enää pitkää aikaa, kun tupsahdimme autotielle ja päätimme jättää loput kävelyreitistä väliin ja palata lauttarantaan, että ehtisimme auringon laskun aikaan takaisin Sydneyhyn. Vaikka katsoimme kartasta polkuja, ei meillä ole aavistustakaan missä olimme pyörineet. Tulipahan kierreltyä raittiissa ilmassa niin että posket hehkuivat. Ehdimme juuri sopivasti syödä jäätelöt ennen lautan lähtöä. Suunnistimme lautalla takakannelle, jotta saisimme valokuvia kaupungin silhuetista auringon laskiessa sen taakse. Tämän vinkin meille oli antanut se mukava vanha setä Melbournessa, joka oli samalla turistibussiajelulla kuin mekin. Hyvä vinkki olikin, todella kaunis auringonlasku oli parasta koko päivässä. Palasimme bussilla kotiin, ja nousimme vahingossa johonkin express-bussiin, joka ei pysähtynytkään kaikilla pysäkeillä vaan veteli useiden pysäkkien ohitse ennenkuin pääsimme kyydistä pois. Sydneyn pimeässä illassa kävelimme loppumatkan hotellille ja katselimme ihmisiä ravintoloissa ja kaduilla. Nyt haukotuttaa niin että leukoihin sattuu, sitä se raitis ilma tekee.

Legendaarinen Bondi Beach.

Hauska ulkoilma-allas, joka oli varmaan täytetty merivedellä. Funny outdoor pool, that must have been filled with sea water.

Rohkea surffaaja. Brave surfer.

Hieno ranta, pahat pilvet. Harmi ettei tarennut uida tai ottaa aurinkoa. Great beach, ugly clouds. too bad we couldn't swim or lie in the sun.

Manly Beachin ruuhkaa. Rush hour in Manly Beach.

Eihän tuolla mahdu edes uimaan! There's no room for swimming there!

Näitä polkuja kiertelimme ties missä teillä tietymättömillä. We followed these paths around and have no idea where we were.

Osuimme kallion päällä olevalle lammikolle. We found our way to a pond on top of the rock.

Collins Beach, matkalla lautalle. Collins Beach, on our way back to the ferry.

Hei hei Manly! Goodbye Manly!

Tuosta pääsee avomerelle. From that opening you can get to the open sea.

Sydney city auringon laskiessa. Sydney City when the sun goes down.






Carlos Drake, seikkailija

Luku 160

Mummo käveli iso kartta kädessään pitkin yliopiston käytäviä. Hänellä oli vaikeuksia tulkita sekavaa karttaa ja hän oli kulkenut harhaan jo ensimmäisessä risteyksessä. Nyt hänen edessään aukeni pitkä harmaa käytävä, jonka kummallakin puolella oli pitkä rivi punaisia ovia. Jokaisessa ovessa luki jokin käsittämätön lyhenne kuten: AsVB 1.1 tai ShhI 49. Mummo käveli käytävää eteenpäin ja yritti tasaisin väliajoin avata jonkin ovista, kaikki ovet olivat kuitenkin lukossa. Välillä Mummo oli kuulevinaan ääniä joidenkin ovien takaa mutta hän ei saanut niistä mitään selvää. Hän odotti, että joku tulisi häntä vastaan, jotta hän voisi kysyä neuvoa, mutta käytävä pysyi tyhjänä. Jonkin ajan päästä Mummo saapui vihdoin uuteen risteykseen. Tästä risteyksestä lähti normaalin neljän käytävän sijasta seitsemän käytävää. Risteyksen keskellä oli kyltti, jossa luki mihin käytävät johtivat. Mummon harmiksi tässäkin oli käytetty lyhenteitä, joita hän ei osannut tulkita. Niinpä hän otti käsilaukustaan kolikon ja sanoi: "Höpsismi auttaa!" Hän heitti kolikon ilmaan. Kolikko tippui lattialle ja vieri yhden käytävän alkupäähän. Mummo poimi kolikon takaisin laukkuunsa ja lähti sitten kävelemään käytävää eteenpäin.

Mihin Mummo vielä joutuukaan?

Onko höpsismistä tarpeeksi apua?

Vastaukset näihin höpsöihin kysymyksiin ja paljon muuta seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.

2 kommenttia:

Sami kirjoitti...

Höh. Ei ollut Bondi Blue nyt veden sävynä. Hienoja kuvia, maltatteko te sieltä tulla ollenkaan takaisin :-)

Tau kirjoitti...

Joo, pahat pilvet pilasivat bondi-moodin kuvista ja vähän meiltäkin. Tokihan Suomeen haluaa aina tulla takaisin... ;)

Lähetä kommentti