Day 186: Discovery Day at Abel Tasman

Aamuvarhaisella heräsimme valmistautumaan päivän ulkoilukoitokseen. Olimme varanneet Abel Tasman Sea Shuttlelta päivän retken, johon kuului bussikyydit, risteilyt mennen tullen ja omatoiminen kävely puiston parhaaksi mainitulla osuudella. Bussi vei meidät ja muut Kaiteriteriin, jossa nousimme risteilyalukseen. AT-puisto sijaitsee meren rannalla, ja siellä on mm. suosittu 52 kilometriä pitkä Abel Tasman Coastal Track ja sisämaassa kulkeva toinen reitti ja kaikenlaisia pikku polkuja siellä sun täällä. Rannikkoreitin voi kulkea 3-5 päivässä yöpyen välillä majoissa. Puisto on todella suosittu ja se tietysti tarkoittaa ruuhkia poluilla varsinkin näin huippusesonkina. Puistossa on hyvät kajakkimahdollisuudet ja mekin mietimme pitkään, että otammeko kajakin allemme vai emme, mutta päädyimme lopulta kävelyyn, kun olemme nyt kovasti innostuneet siitä ja haluamme kohottaa kuntoa ja kestävyyttä.

Risteilyn aikana käytiin Split Apple Rockilla, hyljesaaren edustalla ja kaikissa puiston välisatamissa. Meidän kävelyosuutemme alkoi Bark Baysta ja päättyi Anchorageen (mutta ensin kävimme aluksella puiston pohjoisimmassa pisteessä asti), ja se oli juuri sopiva 14 kilometrin pätkä metsäisiä rinteitä rannikon tuntumassa. Hyppäsimme aluksesta ihanalle hiekkarannalle Bark Bayssa ja söimme eväitä ja katselimme kuinka muut painoivat jo kovaa vauhtia reitille. Veneessä olimme naureskelleet, kun vieressä kiinalaisperhe valmistautui kävelyyn: vanha herra venytteli veneen käytävällä huolella jalkojaan ja paineli käsistä jotain akupisteitä, ja rouva venytteli viininpunaisin nahkakäsinein verhoiltuja käsiään ja sormiaan. Kenties hänellä oli aikomus kävellä reitti käsin? Lähdimme liikkeelle reipasta vauhtia, ja pian aloimme ohitella hitaimpia ja myös kiinalaisperheen ohi painelimme puolivälissä matkaa. Reitin varrella saimme ihailla turkoosin sinisinä hohtavia poukamia ja pieniä purosia. Polku oli helposti kuljettava, välillä oli nousuja joissa hengästyi, ja sitten taas tasaisempaa menoa. Polku kulki kivasti viidakkoisten kukkuloiden rinteellä, ja melkein koko ajan oli pitkä pudotus alas mereen tai viidakkoon. Väreistä ja meren äänistä muistui mieleen Fiji, mutta veden lämpötila oli kyllä jotain ihan muuta, jäätävän kylmää.

Teimme ylimääräisen kiepin Cleopatra Poolseilla, mutta ne eivät olleet kovin kummoisia, kivinen joenjuoksu vain. Torrent Bayn kohdalla olisi voinut ottaa oikotien laskuveden aikaan, mutta emme jaksaneet odottaa laskuvettä vaan kävelimme koko suiston ympäri. Myöhemmin kävimme katsomassa laskuveden alta paljastunutta oikotietä, ja olimme tyytyväisiä ettemme olleet moiselle mutahetteikölle lähteneet kenkiämme sotkemaan. Olimme määränpäässämme Anchoragessa hyvissä ajoin, ja ehdimme syödä välipalaa ennen kuin alus saapui hakemaan kävelijöitä ja vei meidät takaisin Kaiteriteriin. Kolme tuntia kävely meiltä kesti ohjeellisen yli neljän tunnin sijasta, ja olimme todella tyytyväisiä aikaan.  Pidimme kovaa vauhtia yllä ja sen huomasi kyllä väsymyksestä ja hikisistä vaatteista. Kotimatkalla nukahdimme aluksella, ja bussimatkakin meni melkein horroksessa. Hostellissa keitimme teetä ja juttelimme Hampurista kotoisin olevan tytön kanssa pitkät pätkät maailman tilanteesta, ja virkistyimme sen verran että jaksoimme touhuta iltapuuroon asti kaikenlaista pientä. En usko että ensi yönä on uniongelmia.

Aamu Kaiteriterin edustalla, olemme juuri lähdössä risteilylle Abel Tasmanin luonnonpuistoon. Morning in Kaiteriteri, we are just about to embark on a cruise to Abel Tasman National Park.

Split Apple Rock.

Rannikkoa veneestä katsottuna. The coast seen from the boat.

Sail away!

Hyljesaari. Some island with seals living on it.

Kävelymme alkoi Bark Baysta. Our hike started from Bark Bay.

Ihanan turkoosi meri vaikuttaa trooppisen lämpimältä mutta oli kaikkea muuta. Lovely turquoise ocean seems tropically warm, but is everything but.

Abel Tasman Coastal Trackia oli helppo kävellä. Abel Tasman Coastal Track was easy to walk.

Sandfly Bay.

Riippusilta. Swinging bridge.

Abel Tasmanissa on erinomaiset mahdollisuudet kajakeilla melomiseen. In Abel Tasman there are great possibilities for kayaking.

Torrent Bay.

Tuosta voisi oikaista muutaman kilometrin, kunhan vesi laskee. From here you could take a few kilometres shortcut when in low tide.

Komea kukkanen polun varrelta. Handsome flower beside the path.

Kiertämässä lahtea, laskuvesi jo alkaa. Walking around the bay, low tide is already beginning.

Soma vihreä joki. Nice green river.

Määränpää jo näkyy! Our goal is already visible!

Oikotie laskuveden aikaan, aika mutaista menoa. Shortcut in low tide, quite muddy going.

Carlos Drake, seikkailija

Luku 186

Raiku.

Veden suuntaus

Majakanvartijasta

Kohti tyhjyyttä