Day 210: Isengard, Rivendell & Martinborough

Tämä päivä oli hieno päivä LOTRin ja viinin parissa. Lähdimme innokkaina aamuvarhain hakemaan vuokra-autoamme, oli ihanaa päästä taas tien päälle ja tuntui myös hyvältä lähteä YHAn jättihostellista, vaikkei siinä sinänsä mitään vikaa ollutkaan. Karilla ei meinannut pokka pysyä kun hän näki millaisen auton saimme; upgradea oli taas annettu ja ajelemme seuraavan viikon Ford Falcon XR6:lla, jossa on neljän litran V6-kone. Wroom wroom! Niinpä karistimme Wellingtonin pölyt alta aikayksikön ja kiisimme 30 kilsan päähän Harcourt Parkiin katsomaan Isengardin kuvauspaikkaa. Siellä oli tavallinen vaikkakin hieno puisto eikä mitään viittauksia elokuvaan, mutta näimme kun opastettu ryhmä tuli paikalle ja opas selitti pitkät pätkät miten lavasteita oli rakennettu, joten tiesimme että olimme tulleet oikeaan paikkaan. Kaahasimme, tai siis ajoimme, katsomaan Rivendellin kuvauspaikkaa Kaitoki Regional Parkiin, jossa onneksi oli kylttejäkin joten osasimme suunnistaa oikeaan kohtaan. Ei sielläkään mitään näkynyt enää kuvauksista, puutkin olivat kasvaneet 12 vuodessa sen verran että joen varsi oli ihan pusikon peitossa eikä siitä tahtonut nähdä vilaustakaan. Mutta erittäin hienoa ja kaunista metsää siellä oli, ja hyppelimme omaksi iloksemme puiden seassa ja kiipeilimme joentörmällä, ja kävelimme myös puolen tunnin metsäpolun joka johti joen yli. Kävimme myös kivisellä joen alajuoksulla ihastelemassa kirkasta vettä ja sorsia, aivan erinomainen uimapaikka.

Hurjastelimme, anteeksi ajelimme, sitten vuorten yli kiemurtelevaa kapeaa tietä kohti Martinboroughia, joka on erityisesti Pinot Noir -viineistään tunnettu viinialue. Itse Martinboroughin kaupunki oli todella pieni ja soma, ja niin hiljaiset kadut! Majoituimme Martinborough Experience B&B:hen, jossa oli kolme mukavaa huoneistoa erillisessä siipirakennuksessa. Oli ihanaa päästä ylellisyyteen ja omaan rauhaan hostelliköyhäilyn ja jaettujen saniteettitilojen jälkeen, vaikkakin keittiötiloja kaipasimme. Ajoimme turisti-infoon hakemaan paikallistietoutta ja kävimme samalla lounaalla ja kaupassa. Sitten olikin aika luopua autosta ja lähteä kävellen tutustumaan viinitiloihin. Oli aivan mielettömän lämmin ja aurinkoinen päivä, ja nuupahdimme maantien pölyssä kulkiessamme. Jopa asvaltin reunassa oleva piki oli sulanut, ja sotki kengänpohjat. Saavuimme ensimmäiseksi pienelle Haythornthwaiten tilalle, heidän viineistään jäi mieleen raikkaan makeahko mutta kuitenkin happoinen Gewurztraminer-viini. Naapuritilalla Vynfieldsillä oli valmiit maksulliset maistelusetit, ja kauneimmat puitteet mitä millään tilalla olemme nähneet. Ulkona puutarhassa naustiskelimme yhteisesti yhden setin viinejä, mutta emme olleet kovin vaikuttuneita niistä, ja suorastaan petyimme Pinot Noireihin. Ihan kiva kuohuva rose ja Riesling heillä oli kyllä. Kävelimme vielä kolmannen, alueen ehkä kuuluisimman tilan luo, mutta ennakkotiedoista poiketen he olivat jo sulkeneet Cellar Doorin, joten maistelumme jäi kahden viinitilan antimiin. Näin pikkukaupungissa kun ollaan niin kaikki paikat sulkevat ovensa tiukasti jo kello viisi, joten haimme jäätelöt ja kävelimme majapaikkaamme nauttimaan ilta-auringosta ja iltateestä. Oli ihanaa kävellä pihalla avojaloin Wellingtonin kylmyyden jälkeen, näköjään jo alle sadan kilometrin matkalla voi tapahtua hämmästyttäviä asioita meteorologisessa mielessä. Wellingtonissa oli eilen +16 ja täällä tänään +27 astetta. Ehkä syksy ei vielä olekaan tulossa.

Harcourt Park / Isengard.

Mies ja auto. Man and auto.

Kaitoki Regional Park / Rivendell.

Jee, kyltti! Yes, a sign!

Rivendell?

Löysimme hobitinkolon. We found a hobbit hole.

Rivendell? Ainakin kaunista. At least it's pretty.

Somat kasvit aamuauringossa. Cute plants in the morning sun.

Haltiametsää. Elf woods.

Jokikävelyreitti. River Walk.

Pelottava musta örkin luola veden alla. Scary orc cave under the water.

Hienot latvat. Nice tree tops.

Ihanan vihreänä hehkuva kirkas joki. Lovely green and clear waters.

Sorsatervehdys. Duck welcome committee.

Näissä maisemissa ajelimme Martinboroughiin. In these sceneries we drove to Martinborough.

Idyllinen martinboroughin viinialue lähestyy. Idyllic Martinborough wine area is getting closer.

Majapaikkamme Martinborough Experience. Our B&B Martinborough Experience.

Pikalounaaksi pizzaa. Quick pizza lunch.

Hieno hotelli jossa Cate Blanchett asui LOTRin kuvausten aikoina. Beautiful hotel where Cate Blanchett lived during the LOTR shooting in this area.

Martinboroughia.

Hyvää jäätelöä. Kari tunnisti heti että nimi oli otettu LOTRista. Great ice cream. Kari recognised at once that the name was taken from the LOTR.

Matkalla viinimaisteluun. On our way to wine tastings.

Kaunein Cellar Door jossa olemme olleet. The prettiest Cellar Door we have visited.

Valmis maistelusetti tuntui hieman liukuhihnamaiselta tavalta. Pre-arranged tasting set felt a bit mechanical.

Carlos Drake, seikkailija

Luku 210

Musta Tahto putkahti omassa muodossaan maailmankaikkeuden rajan eteen ja joutui saman tien taisteluun. Luunvalkoinen hahmo, jolla oli neljä kättä, otti Mustan Tahdon tiukkaan otteeseen ja alkoi puristaa. Musta Tahto hämmentyi ensimmäistä kertaa pitkän elämänsä aikana niin paljon, ettei heti kyennyt reagoimaan. Kalpea hahmo puristi koko ajan lujempaa ja kietoi samalla koko vartalonsa Mustan Tahdon ympärille. Musta Tahto yritti päästä irti mutta hahmon ote oli aivan liian tiukka. Puristuksen myötä Musta Tahto tunsi itsensä koko ajan heikommaksi ja heikommaksi. Oli aivan kuin heistä olisi koko ajan irronnut pieniä palasia. Sitten Musta Tahto tunsi kuinka heitä puristava hahmo teki oudon taian ja seuraavassa hetkessä tapahtui valtava räjähdys.

Snap?

Crackle?

Pop?

Vastaukset näihin raksuviin ja poksahteleviin kysymyksiin seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.