Tämä päivä oli kuin iloinen karkkivärein kuvattu intro ihmissuhdeleffan alussa, musiikkiraitana jotain kepeää ranskalaista haitarimusiikkia. Tiedättehän, kamera tarkentaa aamuvalossa pörrötukkaisiin vaaleaan pellavaan pukeutuneisiin ihmisiin, jotka tekevät aamupalaa ja lähtevät laulellen kaupungille, missä vastaan tulee paljon mielenkiintoiselta vaikuttavia ihmisiä, jotka huiskuttavat toisilleen ja nauravat hampaat hohtaen ja värikkäät kaulahuivit ilmavirrassa liehuen. Voi olla ettei meillä ollut vaaleaa pellavaa päällä, ja pari muuta mitätöntä pikku seikkaa saattoi myös erota kuvatusta, mutta älkäämme takertuko lillukan varsiin. Ulkona nautitun aamuteen jälkeen lähdimme kaupungille, kaikki tuntui niin kovin tutulta ja keskiviikon markkinakojuja katsellessamme italialainen pariskunta muisti meidät ja juttelimme tovin kuin vanhat tutut. Netissä oli väitetty Pomeroy's-kahvilassa tarjottavan Nelsonin parasta kahvia, ja meidän oli luonnollisesti tarkistettava tosiseikat välittömästi. Paneuduimme tehtävään huolella ja parin nautinnollisen cappucinon jälkeen voimme todeta, että Pomeroy's on voittaja. Näin siellä paljon kauniita asioita kaupan, ja niin ihanasti designatun kortin, että tuli välittömästi halu tehdä upeaa graafista suunnittelua, antakaa töitä tänne heti! Tässä mielentilassa haimme kuin paikalliset ikään viereisestä ranskalaisesta lihakaupasta makkaroita lounaaksi, ja kohtelias herrasmiesmyyjä sanoi Karille että "Sir", oih. Lounas oli maittava makkarakeidas munapedillä, ja vaati jonkin verran sulattelua ennenkuin pääsimme uudestaan liikkeelle. Niinpä katsoimme iltapäivän ratoksi (ja sen kunniaksi että olimme taas ainoat asukkaat) Peter Jacksonin The Frightenersin. Sen jälkeen olikin sopivan pöllähtänyt olo, ja käväisimme normalisoitumassa kaupoilla. Saimme myös vanhan huoneemme takaisin, kiva ettei enää tarvitse pitää kynsin ja hampain kiinni hetekan reunasta ettei valu keskellä olevaan syvään kuoppaan.
 |
| Tänään me ostetaan... erittäin tuoretta ja herkullista lakritsia. Today we had very fresh and delicious licorice. |
Carlos Drake, seikkailija
Luku 194
Carloksen sananlaskut (muunneltuja Carloksen tapaan).
Aamun torkku, illan virkku se tapa Carloksen tiellä pitää.
Aidan takana ruohokin kasvaa jalkapallokentällä.
Hansaplast parantaa haavat.
Aina roiskuu, jos rappaa liian kovaa ja varomattomasti.
Aikainen mato ehtii syödä paljon ennen lounasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti