keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Day 201: Cloudy Bay at Blenheim

Aamulla hyppäsimme bussiin ja saavuimme Blenheimiin puolen päivän aikaan. Olimme järjestäneet majoituksen St. Leonard's Vineyard'siin ja paikan isäntä oli meitä vastassa. Ajoimme kolmisen kilometriä majapaikkaamme ja asetuimme taloksi Old Dairyyn, pieneen huoneistoon joka on isäntäväen talon sivussa. Täällä on myös kolme isompaa erillismökkiä, ja kanoja ja lampaita ja peuroja ja sitruspuita ja uima-allas ja ilmaiset polkupyörät, joten luulenpa että me viihdymme hyvin pari päivää. Olemme keskellä Marlboroughin viinialuetta, joka on yksi maailman huippuja Sauvignon Blanc- viineissä. Tunnetuin ja arvostetuin viinitila on Cloudy Bay, ja päätimme vierailla siellä heti ensimmäiseksi. Sitä ennen piti kuitenkin saada murua rinnan alle, joten otimme pyörät alle ja polkaisimme kauppaan hakemaan ruokatarpeita lounasta varten. Joku halusi taas kovasti pihviä, joten panostimme lihaan ja kasviksiin, ja keittelimme kasaan maukkaan pihvi- ja vihannesannoksen. Näin vahvistuttuamme lähdimme pyöräilemään kohti Cloudy Bayta. Aurinko paistoi ja viinitarhat jatkuivat silmän kantamattomiin ympärillämme. Kaukana taustalla sinivihreät utuiset vuoret reunustivat näkymää. Ilmassa oli hyviä tuoksuja, eukalyptusta ja ruohoa ja yrttejä. Oli hyvä olla.

Nämä nykyajan maastopyörät ovat yllättävän vaikeita hallita, toista se oli silloin kun mummonpyörillä ajettiin, oli kunnon leveät satulat joihin takapuoli istui hyvin ja tukevat renkaat joilla kulku kävi vakaasti. Herkällä ja kapeapenkkisellä maastopyörällä meinaa suistua ojaan jos vähänkin jää ihailemaan maisemia. Pääsimme kaikesta huolimatta perille ehjinä, ja keskityimme nauttimaan Cloudy Bayn antimista. Tänne asti kun oli tultu, niin maistelimme koko listan läpi, kaikkiaan 11 viiniä, joista vain yksi oli punainen. Ja nyt voin ihan rehellisesti sanoa, että tykkäsin lähes kaikista, ja erityisesti heidän tämän hetken Sauvignon Blanc 2011 -viinistään, jota ostimme mukaan yhden pullon iltaa varten (Cellar Door -hinta oli 29.90 dollaria eli noin 19 euroa, vain vaivaiset kuusi euroa alle Alkon hinnan joten aika hyvä hinta-laatu-suhde Alkolla tässä kohden). Myös kuohuviinit olivat hyviä, mutta siitä Pinot Noirista en pitänyt ollenkaan. Olen siis nähnyt valon ja on toivoa, että vielä opin ymmärtämään valkoviinienkin päälle (nyt Eeva ja Sami voivat huoahtaa helpottuneina). Mutta tätä täytyy vielä tutkia hieman lisää ennen lopullista varmistusta. Ajelimme takaisin tilalle ja päätin heti virkistäytyä pulahtamalla uima-altaaseen. Veden lämpötila oli +25 astetta, mikä ylitti ilman lämpötilan aika monella asteella, joten mukava uimahetki oli taattu siihen asti, että nousin altaasta. Sitten tulikin kiire suihkuun. Illalla nautimme hyvää viiniä ja katselimme televisiota ja täysikuun nousua mökkien ylle.

Uusi majapaikkamme St. Leonard's Vineyard's. Our new home at St. Leonard's Vineyard's. 

Täällä on vapaana juoksevia kanoja, lampaita ja peuroja. Aamupalaksi oli valikoima eri kokoisia ja -värisiä kananmunia näiltä rouvilta. They have chickens running free around the yard, and lambs and deer. For breakfast we got a selection of eggs of different size and colour from these ladies.

Huoneemme, Old Dairy. Our room, the Old Dairy.

Appelsiinit ovat kypsiä vasta talvella, sitruunat ovat nyt syötäviä. The oranges are ripe in winter, lemons are eatable now.

Kuuluisa Cloudy Bay. The famous Cloudy Bay.

Ihana sisäpiha Cloudy Bayn Cellar Doorilla. Lovely inner yard at the Cloudy Bay's Cellar Door.

Viinitarhoja ja vuoret taustalla, tästä on Marlboroughin viinialue tehty. The Marlborough wine area is made of vineyards and mountains on the background.

Kari rentoutuu ennen paluumatkaa. Kari relaxing before the journey back.

Kyllä minä osaan ajaa suoraan, Herra Poliisi. Yes I can drive straight ahead, Mr. Policeman.

Cloudy Bay's Sauvignon Blancs.

Lampaat on laitettu töihin viiniköynnösten väliin syömään ruohoa. The sheep are put to work amongst the vines.

Oli niin mukava ajella näissä maisemissa pyörillä kaikessa rauhassa. It was so nice to cycle in these sceneries peacefully.

Illalla ihailimme hurjaa vauhtia nousevaa täysikuuta. At night we admired the fast arising full moon.


Carlos Drake, seikkailija

Luku 201

Pöm ojensi kupin Lungille ja kysyi: "Tiesit siis tästä kaikesta jo etukäteen?" "Kyllä, Hydrologican Oraakkeli antoi minulle itseään toteuttavan ennustuksen. Halusin saada kupin ja olin valmis maksamaan siitä kovankin hinnan!", Lungi vastasi vaipuen ajatuksiinsa. "Mikä oli hinta ja mitä kuppi oikein tekee?", Pöm kysyi. Lungi havahtui ja katsoi Pömiä outo kiilto silmissään. "Hintana oli tuhannen vuoden pesulaorjuus, ennustuksen mukaan se aika on kulunut, kun saan kupin käteeni. Eli juuri nyt olen pitänyt pesulaa tasan tuhat vuotta, pessyt ja silittänyt ja poistanut tahroja. Nyt se on loppu ja olen vapaa. Mitä kuppiin tulee, se on vain päällisin puolin kuppi. Niille, jotka pystyvät näkemään se on jotain aivan muuta. Yksi kupin ominaisuuksista on tietysti se, minkä sinäkin jo tiedät, eli monen yhdistämisen yhdeksi.      Kupilla on toki monta muuta ja paljon tärkeämpää ominaisuutta mutta niistä sinun ei tarvitse ihan vielä tietää mitään! Kupin lisäksi halusin jotain muuta ja se muu olet sinä ja haarniska!" Lungin sanottua nämä sanat hänen takanaan olevat pesukoneet ja kuivurit pysähtyivät kaikki samaan aikaan ja seurasi pahaenteinen hiljaisuus. 

Juoko Lungi kupista teetä vai kahvia?

Mihin Lungi tarvitsee Pömiä?

Tarvitseeko Pöm Lungia?

Tarvitseeko kirjailija rauhoittavia?

Vastaukset näihin mukisemattomiin kysymyksiin ja paljon muuta kupin täytettä seuraavassa jaksossa tarinassa Carlos Drake, seikkailija.

2 kommenttia:

Terhi kirjoitti...

Onpa ihanan kesäistä ja vihreää siellä... Taru sullahan onkin sitten pitkä tukka kun palaatte, kuvista päätellen :)

Tau kirjoitti...

Tukka kasvaa kohisten, mutta aurinko kuivattaa sitä mukaa ku se kasvaa ja varmaan joudun leikkaamaan lyhyen tukan ku tullaan takas, latvat on niin kuivat. :(

Lähetä kommentti